Mielipide: Kysymys on arvoista ja ”kissan nostamisesta pöydälle”

”Hyvässä yhteiskunnassa poliisi ei tuota turvallisuutta, terveyskeskus ei terveyttä, hyvinvointivaltio ei hyvinvointia. Sen sijaan ne lähtevät ihmisten arjesta, teoista ja yhteistyöstä”.

(Lähde Mokka ja Neuvonen 2007)

Vaalilupaukset ovat kuin negatiivinen joulupukki. Näillä hyvillä lupauksilla tai teemoilla joita saa lukea, ei ole puupennin arvoa jos niissä ei ole keinoja miten ne toteutetaan. Hyvin nopeasti voi huomata olevansa sätkynukke jota viranhaltijat vievät kun tämä on vielä hallintosäännöllä mahdollistettu, sillä jaetaan vastuuta. Valmistelijan roolissa virkamiehellä on paljon valtaa ja jos luottamushenkilöt ovat heikkoja tai osaamattomia valta vain kasvaa. Virkamiehet päättävät missä muodossa asiat tulevat vireille ja missä muodossa päätöksenteon vaihtoehdot esitetään.

Otan esille tässä yhden kaupunkimme kukkasen (ohdakkeen).

Osa kolmannen sektorin toimijoita on Äänekoskella asetettu epätasa-arvoiseen asemaan ja jätetty jalkoihin. Kumppanuudesta kolmannen sektorin kanssa hyötyy myös kaupunki. Kolmas sektori tarjoaa sellaista toimintaa, mitä julkisen sektorin on kannattamatonta järjestää itse tai se tukee julkista toimintaa.

Onko kaupungissa vahvistettu kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä kun ongelmia on ollut koko kuluvan valtuustokauden ja ne vain tuntuvat lisääntyvän tai mutkistuvan? Kaupunginhallituksella tässä asiassa ovat ohjakset, sillä se käyttää yleisvaltaa ja ohjaa toimintaa.

Jokainen nykyinen päättäjä kyllä tietää, että ongelmat ovat korjaamatta ja moniko on käynyt tutustumassa kuinka tärkeitä nämä välityömarkkinat ovat, myös sosiaalisesti.

Nyt osa niistä on siirretty sivistyneesti pois lautakunnan ja valtuuston päätösvallasta, ns. pöytä on siivottu ,ei tule ikäviä pöytäkirjoja tai valtuustossa avointa keskustelua.

Ei tarvitse kaupunginhallituksen käyttää otto-oikeuttaan. Kolmannen sektorin ottaminen mukaan erilaisten hankkeiden ja projektien suunnitteluun ja tekemiseen heti alusta lähtien varmistaa myös yhteiset tavoitteet. Näin ei Äänekoskella ole toimittu esim. kuntakokeilussa. Itse kuntakokeilu on mielestäni hyvä asia.

Tarvitaan työllisyyspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, mutta myös sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa. Ei ole yhtä olemassa olevaa toimintatapaa tai keinoa millä ratkaistaan työttömyyden ongelmat.

Kuntakokeilu, johon Äänekosken lähti mukaan valtakunnallisesti ajatuksena oli, että kolmannen sektorin toiminta on pidettävä mukana ja sillä vahvistetaan kumppanuuksia, hyviä yhteistyömalleja kyllä löytyy.

Äänekoskella toiminta on aikaisemmin ollut sirpaleista, niin kuin toimijoiden kenttäkin. Kun kuntakokeilussa olisi pitänyt lähteä asiakas edellä lähdettiinkin organisaatio edellä, sillä asiakkaalle tätä työtä tehdään. Laajat toimintasisällöt ja kokonaisvaltainen yhdenvertaisuustyö heitettiin romukoppaan.

Olisi odottanut, että kun molemmilla osapuolilla on samat tavoitteet olisi menty kumppanuudessa eteenpäin. Kaupunki ei yksin pysty työttömyyden ongelmiin vastamaan se on tullut selväksi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut.

Kolmannella sektorilla on vähemmistöryhmien tuntemus, mutta arvostetaanko sitä Äänekoskella. Yhteistyö 1+1 on aina enemmän kuin kaksi.

Jos ennaltaehkäisevää työtä sotepuolella tekevien järjestöjen avustuksia leikataan tai niiden hakemista yritetään vaikeuttaa kaikenlaisella virkamiehen keksimällä hallinnon byrokratialla se on arvovalinta, joka on lähtöisin poliittisesta päätöksenteosta, virkamies valmistelee ja esittää ja tässä tapauksessa kaupunginhallitus päättää.

Äänekosken kaupunki laiminlyö omaa työllistämistoimintaa kolmannen sektorin kanssa ja haluaa osaltaan olla katkaisematta työttömyyskierrettä ja maksaa sakkomaksuja enemmin kuin tukea kolmatta sektoria, se on valinta jonka päättäjät ovat hyväksyneet.

Kaupungin nykyinen toiminta, ei ole työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämistä osana kunnan elinvoimaa. Äänekoski on yhtä kyvytön kuin maan hallitus tekemään työllistämistoimia.

Tämän tai monen muun asian suhteen ei haluta tarkastella tämänkaltaisen toiminnan vaikutuksia, Äänekoskella on näyttää vain surullisia kasvoja, mitä ei odottaisi itseään tulevaisuuden kaupunkina mainostavalta pikkukaupungilta. Samaan aikaan pitää osata kehittää yrityspalveluja eli tehdä kannustavaa elinvoimapolitiikkaa koska elinvoima on se millä tulevaisuuden kunta pärjää. Todellakin kaikki pitäisi pitää mukana ja tiedostaa, että työllisyyskin on yhteispeliä.

Nämä mielipiteet eivät ole epäluottamuslause kuntakokeilussa työtään tekeviä kohtaan.

Suoraan sanottuna tämä koko prosessi, jota olen seurannut, on syönyt uskoani siihen, miten asioita hoidetaan. Parempia keinoja kyllä löytyy, jos päättäjillä on yhteistä poliittista tahtoa ja ”kissa nostetaan pöydälle”.

Marke Tuominen

kuntavaaliehdokas (ps.)

Kommentoi