Mielipide: Kuntavaalit ovat myös tuulivoimavaalit

Kaavoitusmonopolin myötä tulevilla valtuutetuilla on valtikka käsissään, kun tuulivoimalasuunnitelmia pannaan käytäntöön. Liimattalaan suunnitellun teollisuusalueen taloudellisista vaikutuksista on puhuttu vähän. Tuloja kerrotaan syntyvän veroista, työllisyysvaikutuksista ja maanvuokrista, mutta on hyvä tiedostaa, että 1300ha teollisuusalue jättimäisine torneineen ei tarkoita ainoastaan iloista eurojen kilinää.

Kiinteistöverot

9 voimalan on kerrottu tuottavan kiinteistöveroa yhteensä 180 000 euroa vuodessa. Tuulivoimalan kiinteistöverotettavan arvon vuotuista 2,5% ikäalenemaa ei ole tuotu esille, mutta se on huomioitava. Kiinteistövero 20. vuonna olisi enää n. 111 300 euroa. Toiminta-aikanaan tuulivoimalaitos tuottaisi keskimäärin 134 000 euroa vuositulot, siis n. 7 euroa per asukas per vuosi.

Tuulivoiman työllisyysvaikutukset

Tuulivoiman koko arvoketjun työllisyysvaikutuksia tarkastellessa on huomioitava suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito sekä tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja materiaalien teollinen valmistaminen. Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa suoriin eli tuulisähkön tuotannon vaikutuksiin sekä kerrannaisvaikutuksiin eli muutoksiin muilla toimialoilla ja palkkakertymän kasvusta johtuvaan kulutuksen kasvuun. (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2021.)

Suunnitteluvaiheessa työllisyyttä syntyy esimerkiksi konsulttipalveluista, tieteellisestä tutkimuksesta ja kehityksestä, julkisen hallinnon toimista ja markkinoinnista. Vaikea sanoa, paljonko tämä oikeasti on tuonut tai tuo Äänekoskelle euroja, tästä on vaiettu.

Keskeisessä roolissa olleen tanskalaisen konsulttijätin Rambollin suomalainen tytäryhtiö ei ainakaan loista äänekoskelaisten työllistäjänä eikä varsinkaan tulouta voittoaan tai maksa verojaan tänne. Muutkaan suunnitteluvaiheen toimenpiteet eivät kuulosta ensisijaisesti äänekoskelaiselta työltä.

Komponenttien ja materiaalien valmistaminen puolestaan tapahtuu pääsääntöisesti kaukana Suomen rajojen ulkopuolella, josta olisi helppo livetä kysymykseen vihreän energian puhtaudesta.

Työllisyyden suorat ja kerrannaisvaikutukset Äänekoskelle syntyisivät rakentamisvaiheessa, jolloin toivon mukaan hyödynnettäisiin ainakin osittain paikallisia yrityksiä esim. maansiirtotöissä, betonin hankinnassa, kuljetuksissa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Ruotsissa Havsnäsin tuulipuistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koko hankkeen työllisyysvaikutukset paikallisesti olivat 2,8 työvuotta per MW ja ne syntyivät lähes kokonaan rakennusvaiheessa. (Duveskog 2010.) Liimattalan tapauksessa se yksinkertaistaen tarkoittaisi, että 56 ihmistä saisi töitä koko rakennusajaksi (2v). Tähän toki vaikuttaisi merkittävästi se, kuinka suuri osa rakennusvaiheen töistä pystyttäisiin tuottamaan lähiseudun yrityksillä ja löytyisivätkö työntekijät Äänekoskelta.

Rakennusvaiheen jälkeen kun voimala on toiminnassa, äänekoskelaisia ei juuri tarvittaisi. Yksi tuulivoimala työllistää vuodessa suoraan 0,17 henkilöä (Suomen Tuulivoimayhdistys ry). Huoltotyöt on kuitenkin usein keskitetty yhtiöiden erikoisosaajille, jotka tulisivat muualta kuin Äänekoskelta.

Maanvuokratulot

Kiinteistöveron ja työllisyysvaikutuksen lisäksi tuulivoimalahankkeen tulot näkyisivät maanomistajien pussissa. Suurimmat vuokratulot ohjautuisivat suurille metsäyhtiöille ja muutamat maanomistajat käärisivät sievoiset vuokratulot pussiinsa voimalan koko elinkaaren aikana. Kuinka moni ja kuinka paljon on hämärän peitossa.

Yhteen vedettynä Liimattalan tuulivoimala tuottaisi kiinteistöveroina vuodessa noin 7 euroa/asukas, muutamille maanomistajille vuokratuloja sekä työllistäisi paikallisia yrityksiä ja toisi kerrannaisvaikutuksia esim. hotelli- ja ravitsemusalalle pariksi vuodeksi rakennusvaiheen aikana.

Kolikon toinen puoli

Talousvaa’assa on toinenkin kuppi, josta on vaiettu vielä visummin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimalat laskevat lähialueen kiinteistöjen arvoa kymmenillä prosenteilla. Suomessa tehdyn arvion mukaan asuinkiinteistöjen arvo alenee kolmasosan tuulivoimalan lähivaikutusalueella. Arvonalenema omarantaisissa loma-asunnoissa on tätäkin suurempi. (Gibbons 2015; Lindholm 2013).

Liimattalan alueella, näiden 300 metristen tuulivoimaloiden lähietäisyydellä, asuu noin 400 henkilöä ja loma-asuntoja on n. 150. Koko Konginkankaalla asuinkiinteistöjä on n. 1000. Talouden keskikoko on noin kaksi henkilöä (Tilastokeskus, 2019).

Liimattalassa vähintään 200 asuinkiinteistön ja 150 lomarakennuksen arvo tulee romahtamaan. Myynnissä olleiden omakotitalojen keskimääräinen hinta alueella on ollut 125 000 euroa (Etuovi.com) ja loma-asuntojen 77 000 euroa (Taloustaito.fi). Maltillisesti arvioiden omakotitalojen arvonalennus olisi yhteensä 7,5 milj.euroa ja loma-asuntojen 3,5 milj euroa. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu muualla Konginkankaalla olevia 300 kiinteistöä, joiden arvoon nämä Suolahteen asti näkyvät, kirkkaasti valaistut tornit varmasti vaikuttavat.

Tuulivoimala-alueet eivät ole kokemuksen mukaan olleet Suomessa muuttovoittoisia. Perheet eivät halua tuoda lapsiaan tuulivoimaloiden alle, vaikka maallemuutto alkaa olemaan trendi. Etätyönteko on vaikeaa tuulivoimalasta aiheutuvien mobiiliverkon häiriöiden vuoksi. Kaikki eivät kestä voimaloiden haittoja ja muuttavat pois tai pahimmillaan siirtävät vain kirjansa ja veronsa pettyneinä muualle.

Viheralueen kehitysmahdollisuudet kuivuvat. Ensin häviää koulu, sitten loputkin palvelut ja loppujenkin kiinteistöjen arvo romahtaa. Kun kylä pikkuhiljaa kuolee, paljonkohan se painaa paikallistaloudessa? Kaupungin arvion mukaan (poislukien arvoalenema) voimala tuottaisi 20 vuoden aikana verotuloja n. 2,7milj euroa. Paljonko se painaa vaakakupissa verrattuna liimattalalaisten tavallisten ihmisten ja perheiden 11milj. euroa uhraukseen? Inhimillistä murhetta ja muita haittojahan ei voi edes rahassa mitata. Niitä olisi parin vuoden toimeliaan ajan jälkeen luvassa vielä kymmenien vuosien päähän.

Ihmettelen sitä valtuutettua, joka itseriittoisesti ja häikäilemättömästi ulosmittaisi satojen kanssaihmistensä omaisuuden ja hyvinvoinnin.

Nina Välimäki

kuntavaaliehdokas (kesk.)

Kommentoi