Mielipide: Äitiys opettaa ihmistä

Kuntavaaleissa moni nostaa itseään esille hienoilla korkeakoulututkinnoilla, lukuisilla meriiteillä, vuosia kerrytetyillä titteleillä ja ansiomerkeillä joiden merkitystä kuntapolitiikassa en aina edes ymmärrä. Minutkin on elämä lokeroinut sinne ja tänne, mutta tärkein asia, millä kuntavaaleihin lähden on se että olen äiti.

Olisin halunnut äiti-tittelin itselleni omiin vaalitietoihini, mutta se ei viralliselle korkeammalle taholle käynyt. Se nyt kuitenkin sattuu olemaan se minun tärkein työurani, tittelini ja oppikouluni jolla lähden kuntaani kehittämään. Uskallan väittää, että äitiys opettaa ihmistä ihan pirusti. Se auttaa kuntapoliitikkoa ymmärtämään monia tärkeitä, huomioitavia asioita.

Millaiset neuvolapalvelut meillä on? Entä varhaiskasvatus? Miten erityislapset ja heidän perheensä huomioidaan? Terapiat? Opetuspalvelut? Onko tarpeeksi koulunkäynninohjaajia ja tarpeeksi pienet ryhmäkoot? Viettävätkö lapsemme kasvattajineen päivänsä terveissä tiloissa? Miten kasvatuskumppanit jaksavat työssään minun lapseni kanssa? Saavatko he työssään toteuttaa ammattitaitoaan? Ehtivätkö he ottaa lapseni syliin tai ihailla maasta löydettyä aarretta?

Millaisia matalankynnyksen palveluja meillä on lapsiperheille? Onko meillä vertaistukiryhmiä erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille ja esimerkiksi nuorille? Onko meillä sujuvat aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestelyt? Entäpä loma-ajat? Onko meillä monipuolista harrastustoimintaa kaikenkokoiselle kukkarolle ja erilaisille mielenkiinnonkohteille? Miten harrastuksiin pääsee kaupungissamme kulkemaan? Onko meillä mukavia tapahtumia vapaa-ajalle? Elokuvat, teatterit, konsertit...? Onko vanhemmille töitä? Tukevatko perhepalvelut töissäkäyntiä ja perheen halutessa myös lasten kotona hoitamista?Kuinka täällä tuetaan yritystoimintaa toimivien julkisten palveluiden rinnalla? Näkevätkö nuoret kaupunkimme mahdollisuutena?

Entäpä kun joku perheessä sairastaa. Pääseekö meillä nopeasti hoitoon? Toimivatko palvelut ja ovatko ne laadukkaita? Onko kaupunkiympäristömme turvallinen päästää lapset aamulla koulutielle tai illalla harrastuksista kotiin? Kun peruskoulu päättyy, kuinka paljon annamme tukea jokaiselle nuorelle elämän tuuliin. Kuinka huomioimme erilaiset taustat, lähtökohdat ja vahvuudet jokaisen lapsiperheen ja lapsen kohdalla? Kuinka jokainen tulee kuulluksi?

Listaa voisin vielä jatkaa. Nämä ovat asioita joita mietin elämässäni omien lapsieni kohdalla, se on ollut luontaista ottaa punaiseksi langaksi valtuutetun työssä kuluneella valtuustokaudella.

Riikka Happo

kuntavaaliehdokas (vas.)

Kommentoi