Mielipide: Näytelmä, jossa demokratia ja kuntalainen unohtui

Äänekoskella otettiin 2000-luvun alussa käyttöön D’Hondtin laskentatapa jaettaessa kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenyyksiä sekä kaupungin tytäryhtiöiden hallituspaikkoja. Kyseinen menetelmä huomioi, oikein käytettynä, kuntavaalien tuloksen ja antaa kaikille puolueille oikeudenmukaisesti paikkoja suhteessa vaalitulokseen ja valtuutettujen määrään. Alkuperäinen tapa oli, että kaikki edellämainitut paikat olivat jaossa ”samassa korissa”, josta kukin ryhmä sai valita vuorollaan paikkoja D`Hondtin laskentatavan mukaan.

Vuoden 2016 vaalien jälkeen ”isot puolueet” ilmoittivat yksipuolisesti, kesken paikkajakoprosessin, muutoksesta jaettaessa kaupungin tytäryhtiöiden hallituspaikkoja. Kyseinen muutos tehtiin koska ei haluttu antaa yhtään hallituspaikkaa pienpuolueille ja näin myös tapahtui.

Tämänkertaisten vaalien paikkaneuvotteluiden alussa pienpuolueiden eli kokoomuksen, kristillisdemokraatien ja vihreiden edustajat halusivat varmuuden siitä, että kyseisiä paikkoja jaettaessa palataan alkuperäiseen oikeudenmukaiseen ja vaalien tulosta kunnioittavaan käytäntöön. Vastaus oli, että 2016 vaaleissa saneltu pienpuolueita syrjivä tapa on ”käytäntö” Äänekoskella. Haluttiin siis jostain syystä jatkaa menettelyä, jossa noin viidennes äänestäjistä sivuutetaan ja heidän tahtoa ei haluta huomioida. Yhtiöpaikat eivät saa olla polittisia palkkiovirkoja vaan niissä ollaan henkilökohtaisella vastuulla. Valinnat pitäisi tehdä osaamisen ja mielenkiinnon perusteella, kuten monessa muussa kunnassa tehdäänkin. Osakeyhtiölakin velvoittaa valitsemaan yhtiöiden hallituksiin henkilöitä, joilla on ammatillinen pätevyys ko. tehtävään

Tässä vaiheessa pienpuolueet päättivät muodostaa teknisen vaaliiton, varmistaakseen vaalien oikeudenmukaisen toteutumisen myöskin yhtiöiden hallituspaikkojen osalta. Samalla ilmaistiin valmius jatkaa neuvotteluja paikkajaosta tältä pohjalta, jossa neljällä ryhmällä, keskusta, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja pienpuolueet, on kaikilla kahdeksan valtuutettua. Tämän jälkeen muut puolueet, sosiaalidemokraatit, keskusta, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ilmoittivat muodostavansa oman teknisen vaaliliiton. Tähän heillä oli tietenkin täysi oikeus. Samalla ”nelikko” ilmoitti, että tytäryhtiöiden hallituspaikkoja ei ollenkaan käsitellä neuvotteluryhmässä. ”Se on turhaa, koska kaupungin hallituksen enemmistö, kuitenkin muuttaa ehdotuksen!?”

Kuntavaalit ovat demokratian toteutumista parhaimmillaan, joskin alhainen äänestysprosentti, noin viisikymmentä, hämärtää tätä asiaa. Vaaleilla valitaan poliittiset päättäjät joiden tehtävä on edistää oman kotikunnan asiaa, tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä ja kunnioittaa äänestäjien tahtoa tasapuolisesti. Tänä kesänä Äänekoskella nähty näytelmä oli todellinen demokratian ja kansanvallan irvikuva. Neuvotteluissa ei haluttu kunnioittaa vaalien tulosta, vaan ”jyrättiin isomman oikeudella” oma tahto läpi. Pienpuolueet tarjosivat neuvotteluiden ja yhteistyön kättä vaalien jälkeen ja ovat jatkossakin valmiita taspuoliseen ja rakentavaan yhteisten asioiden hoitoon. Tulevalla valtuustokaudella edessä on suuria haasteita talouteen, kaupungin kehittämiseen ja mm. sote uudistukseen liittyen. Nyt kaikki aika ja energia pitää käyttää siihen, miten kotikaupunkimme asioita tasapuolisesti ja rakentavasti hoidetaan. Pienpuolueiden valtuustoryhmät ovat täysin sitoutuneita näin toimimaan. Nyt on aika ottaa suunta eteen ja ylös.

Äänekosken Kokoomuksen neuvottelijat

Tommi Lunttila

Jorma Kiviranta

Mikko Somiska

Olli Jämsen

Kommentoi