Arkadianmäeltä: Rakenteellisista uudistuksista

Juho Kautto

Hallitusta on usein moitittu siitä, ettei se tee tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Erityisesti tätä on kuulunut Kokoomuksen suunnalta mutta myös Perussuomalaiset ovat viime aikoina yhtyneet kuoroon. Mielestäni väitteet ovat perusteettomia ja hallitus on koronapandemian keskellä tehnyt lukuisia uudistuksia. Seuraavassa vain joitakin merkittävimpiä.

Ensimmäisenä on mainittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jota useat hallitukset ovat yrittäneet saada aikaan mutta ne ovat kaatunut lähes aina perustuslaillisiin ongelmiin. Hallitus on nämä esteet ylittänyt ja uudistus on vihdoin käsillä. Se ei ole varmasti täydellinen mutta silti välttämätön, jotta voidaan turvata tasavertaiset terveydenhuollon palvelut riippumatta ihmisten varallisuudesta tai asuinpaikasta. Uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille siirtyy myös pelastustoimen järjestäminen ja keskeisenä toimena on tammikuussa järjestettävät aluevaalit, joissa valitaan päättäjät maakuntaan. Toivottavasti Äänekoskella innostutaan näistä vaaleista paremmin kuin kuntavaaleista, sillä ne ovat myös seutukunnallisesti erittäin tärkeät. On ehdottoman tärkeää, että saamme palveluiden järjestämisessä näkemystä laajasti ympäri maakunnan.

Toisena suurena uudistuksena mainitsen oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla sekä kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa nuorten hyvinvointia. On ehdottoman tärkeää, että nuorisomme suorittaa vähintään toisen asteen opinnot, sillä nykyisessä työelämässä ei enää pärjää pelkällä peruskoulun todistuksella. Keskeistä uudistuksessa on myös se, että toisen asteen opinnoista tulee maksuttomat, mikä lisää tasa-arvoa perheiden kesken. Tätäkin uudistusta on oppositiosta arvosteltu, mutta mielestäni se on sekä jokaisen nuoren, että yhteiskunnan kannalta kannatettava ja suurin uudistus sitten peruskoulun perustamisen.

Kolmantena uudistuksena nostan esiin perhevapaauudistuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksessa päivärahapäivien lukumäärä kasvaa 43 päivällä. Uudistuksen jälkeen kumpikin vanhempi saa 160 arkipäivän kiintiön päivärahoja ja omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle puolisolle enintään 63 päivää. Lisäksi uudistus ottaa nykytilannetta paremmin huomioon erilaiset perhetilanteet ja vanhemmuuden muodot. Uudistuksen kautta isien kiintiöity vapaa kasvaa, mikä on ennen kaikkea lapsen etu mutta tällä halutaan kannustaa myös lasten isiä jäämään hoitamaan pientä lastaan. Isille kiintiöityjä vapaita tarvitaan, sillä muutoin he selvitysten mukaan käyttävät isyysvapaitaan ikävän vähän.

Edellä on joitain, mielestäni keskeisiä rakenteellisia uudistuksia. Opposition peräänkuuluttamat rakennemuutokset tarkoittavat lähinnä työttömyysturvan heikennystä ja työntekijöiden aseman polkemista. Rakennemuutoksia on vähintään kahdenlaisia. Ensimmäisessä kestävyysvajetta haetaan heikentämällä valittujen ihmisryhmien asemaa ja toisessa sitä kurotaan umpeen kehittämällä inhimillisesti yhteiskuntaamme. Onneksi tämä hallitus on valinnut jälkimmäisen keinon, mistä ole erityisen tyytyväinen. Huoli on siis yhteinen mutta keinot erilaisia.

Kirjoittaja on äänekoskelainen vasemmiston kansanedustaja.

Kommentoi