Mielipide: | Äänekoskella on paljon puolustettavaa aluevaaleissa

H-hetki on koittanut ja aluevaalit alkaneet.

Nyt päätetään sote-palveluista, niitä tarvitset joka ikinen päivä jossakin kohtaa elämääsi, ennemmin tai myöhemmin.

Vaikeaa on hahmottaa sote-palveluita toisistaan ennen kuin tarvitset niitä itse tai läheisesi vuoksi joudut niitä etsimään.

Varsinkin sote-palvelut ja niiden yhteensovittaminen joka tuottaa myös terveyshyödyn onkin usein ongelma.

Omaisilta edellytetään suurempaa hoitovastuuta ja omaishoitajat ovat jo nyt liian kovilla.

Nyt ensimmäisissä aluevaaleissa on kysymys pitkälti, miten ja millaisen alun aluehallinto ja päätöksenteko saa, jota on myöhemmin vaikea muuttaa. Joten kokemuksella ja asiantuntemuksella on suuri merkitys, nyt ei ole aika opetella. Päättäjillä pitää olla ymmärrystä kokonaisuuksista ja alueiden erikoispiirteistä.

Nyt valittava aluevaltuusto päättää uuden hallintosäännön ja alueellisen palvelurakenteen prioriteetit. On osattava hyödyntää mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia rakenteita ja eripuolilla maata olemassa olevia hyviä käytänteitä tai varoa huonoja.

Hyviä käytänteitä löytyy myös Äänekoskelta ja meillä on paljon puolustettavaa näissä vaaleissa. Pidämme itsestään selvinä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja kun me niitä tarvitsemme.

On luvattu parantaa palveluja, meidän on luvattu pääsevän nykyistä nopeammin lääkäriin. Vanhustenhoito on saatava inhimilliseksi, on turvattava erikoissairaanhoidon hyvä laatu, saatava mielenterveyspalvelut kuntoon, palo- ja pelastuslaitoksen uhatut heikennykset on estettävä, unohtamatta omaishoitajien ja hoitajien palkkoja.

Suomi on maa, joka on hyvinvointivaltio ja jossa verotus on maailman kovinta, mutta rahat eivät riitä suomalaisten tärkeimpiin toimiviin sote-palveluihin.

”Suomen pitäisi lisätä yli miljardi euroa vuodessa vanhustenhoitoon päästäkseen muiden Pohjoismaiden keskimääräiselle tasolle” (professori Kröger Ksml 10.1.22).

Hoivantarve tulee vain lisääntymään kun elinikä pitenee esimerkiksi lääketieteen kehittymisen vuoksi. Palvelujen piiriin pääsemisen kriteerit ovat Suomessa liian tiukkoja esimerkiksi vanhusten palveluissa. Hoitajamitoitus on kääntynyt itseään vastaan, nyt paikkoja pidetään tyhjillään kun hoitajamitoitus ei täyty henkilöpulan vuoksi. Koulutuspaikkoja on enemmän kuin ensisijaisia hakijoita koulutukseen. Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista on vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi.

Kaikki lupaavat näin aluevaalien alla turvata palvelut sekä nostaa niiden laatua jopa määrää. Se onkin kaunis ajatus, mutta kuinka se toteutetaan?

7 päivän hoitotakuu vuonna 2023 ja suun terveydenhuollon hoitoon pääsy 3 kk:ssa jokainen ymmärtää, että se ei ole mahdollista.

Hoidon tarve kasvaa koko ajan ilman koronaakin tai sen vuoksi ja meillä on hoitaja ja lääkäri vaje. Suomesta puuttuu hoitajareservi, jota sote-uudistus ei pysty paikkamaan. Novassa ei pystytä pitämään kaikkia leikkaussaleja auki henkilöstöpulan vuoksi. Osaksi hoitojonot ovat kasvaneet myös supistusten vuoksi joita muutto uuteen sairaalan aiheutti.

Totuus on kuitenkin se, että uudistuksen myötä syntyy suurempia keskittymiä. Kyllähän jokainen alue hyvinvointialueella haluaa saada työpaikkoja ja jokainen alue kilpailee imagostaan ja tulosuuntaisesta muuttoliikkeestä.

Tämä lisää aluepolitiikan tekemisen paineita, toivoisin, että tämä olisi uhka joka ei toteudu. Hyvinvointialueen asukkaiden etu on yhteistoiminta ja yksimielinen tahtotila koko alueen kehittämiseksi, kaunis ajatus sekin.

Itse en lähtökohtaisesti ole valmis tinkimään mistään palveluista Äänekoskella, sen sijaan parantamisen ja korjaamisen varaa meiltäkin löytyy.

Tätä kaikkea hyvää minäkin kannatan, mutta kuka maksaa?

Hyvinvointialueet ovat yhtiömuodoltaan julkisia yhteisöjä samoin kun kunnat tai esimerkiksi seurakunnat.

Hyvinvointialue ei ole uusi valtion hallintoviranomainen, kuten moni luulee. Se ei ole myöskään mitenkään kaupungin konserniin kuuluva toimija eikä päätöksenteossa odota esimerkiksi Äänekosken kaupungin ohjausta. Yhtiömuoto julkinen yhteisö tarkoittaa, että hyvinvointialueen pitää tulla toimeen omilla tuloillaan ja menoilla, aivan kuten kunnatkin. Valtion antama määräraha ja asiakasmaksujen tulee riittää menojen kattamiseen.

Hyvinvointialueen tulee tuottaa toiminnassaan vuosittain vähintään nollatulos. Tappiollinen tilinpäätös on korjattava nopeammassa aikataulussa kuin mitä kunnilta edellytetään.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhoitoon vuonna 2022 antama rahamäärä vaikuttaa suoraan alueen jatkossa samaan määrärahaan. Vanhusväestön suhteellinen osuus Keski-Suomessa kasvaa. Lisäksi tulee luvattu palkkojen harmonisointi.

Ongelmia tuovat tiukka laskennallinen periaate valtiolta ja mahdolliset ennakoitua suuremmat menot tuovat suuria ongelmia.

Laki määrää hyvinvointialueen taloussuunnitelma pitää olla tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päätyttyä. Hyvinvointialueen taseeseen kertyneet alijäämät tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan vuoden alusta lukien.

Mikäli yhteisöä ei saada tasapainotettua laissa määrätyssä ajassa, valtiolla on oikeus käynnistää arviomenettely asettamalla arviointiryhmä. Valtiovarainministeriö voi päättää hyvinvointialueen muuttamisesta ja liittämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.

Jos hyvinvointialue hoitaa talouttaan huonosti se menettää meille tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen pois omista käsistä.

Marke Tuominen

Äänekoski

aluevaaliehdokas ( ps .)