Mielipide: | Kotimaiselle puulle on kysyntää

Nopeasti loppunut Venäjän puun tuonti kasvattaa kotimaisen puun ja hakkeen kysyntää. Kotimaisen puun kasvava kysyntä on metsänomistajan kannalta erittäin positiivinen asia, joka tukee samalla alueen taloutta ja työllisyyttä.

Keski-Suomessa myytiin puuta 6,8 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna 2021. Puun myyjinä yksityiset metsänomistajat ovat ratkaisevassa roolissa, sillä Etelä- ja Keski-Suomessa yksityiset henkilöt omistavat noin 3/4 metsistä. Yksityismetsien myyntimäärä Keski-Suomessa oli 5,0 miljoonaa kuutiota.

Maakunnan metsien suurin kestävästi hyödynnettävissä oleva hakkuumäärä on 7,4 miljoonaa kuutiota ja metsien kasvu 9,7 miljoonaa kuutiota. Myyntimäärät jäivät siis näitä alhaisemmalle tasolle ja maakunnan metsien puuvaranto ja hiilivarasto kasvoivat viime vuonna.

Viime vuonna Venäjän tuontipuun määrä oli hakkeen sisältäen noin 9 miljoonaa kuutiota. Tuontipuun määrästä karkeasti puolet oli koivukuitua ja puolet haketta. Kotimaassa käytetystä puuenergiasta noin viidennes on katettu tuontipuulla.

Tuonnin pysähtyminen lisää erityisesti energiapuun kysyntää. Sitä saadaan niin nuorista metsistä kuin hakkuutähteinä päätehakkuilta. Metsien aktiivinen hoito onkin suoraa hyötyä metsänomistajalle: ensi vaiheessa kertyy energiapuuta ja myöhemmin arvokkainta tukkipuuta.

Jotta kotimaista puuta riittää korvamaan kasvanutta kysyntää, on taimikonhoitomääriä lisättävä ja pidemmällä aikavälillä koivun osuutta. Metsänomistajia kannattaa nyt teettää tai tehdä omatoimisesti ajankohtaiset taimikonhoitotyöt. Valtio tukee yksityisiä metsänomistajia nuorten metsien hoidossa tarjoamalla Kemera-tukea (Kestävän metsänhoidon rahoituslaki) 160-430 euroa hehtaarille työlajista riippuen. Tukea on hyvin saatavilla, kunhan sen käyttöön ja nuorten metsien hoitoon aktivoidutaan. Esimerkiksi viime vuonna tarjolla olleesta tuesta neljännes jäi koko maassa käyttämättä. Metsänhoidolliset ensiharvennukset ja energiapuuhakkuut toivat Keski-Suomessa metsänomistajalle vain 3 prosenttia kantorahatuloista. Nuorten metsien hoitomäärä jäikin odottamattoman alhaiselle tasolle, mikä lisää hoitorästejä entisestään.

Kasvava puunkäyttömäärä edellyttää myös riittävästi kuljettajia ja kalustoa. Valtiolta tarvitaan nyt ripeitä tukitoimia, kun rajusti noussut polttoaineen hinta kurittaa yrittäjien kannattavuutta.

Tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan metsänomistajien puunmyyntiaikeet ovat vielä epävarmoja, mutta hintaodotukset ovat korkealla. Kyselyn mukaan reilulla neljänneksellä metsänomistajista on puunmyyntiaikeita vielä tämän vuoden aikana. Eniten puunmyyntipäätökseen vaikuttaa se, että metsäsuunnitelma esittää hakkuita, mutta toiseksi eniten puunmyyntipäätökseen vaikuttaa hintataso.

Teollisuuden ja energiantuotannon tarvitsema puu löytyy tässäkin tilanteessa markkinoilta normaalin oston kautta. Leimikoiden kilpailuttaminen parhaan markkinahinnan hakemiseksi vahvistuvassa kysyntätilanteessa on erityisen tärkeää. Teollisuus teki viime vuonna ennätystuloksia ja teollisuuden maksukyky on erinomainen.

Epävarmoina aikoina korostuu se, että metsä on vakaa ja turvallinen sijoituskohde. Ilmaston ääriolot voivat aiheuttaa riskejä, mutta riskit ovat pienet verrattuna vaikka osakesijoittamiseen. Juuri nyt on hyvä aika sijoittaa metsään ja hankkia oma metsätila.

Keski-Suomi on erinomainen paikka metsän kasvua ajatellen: Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan: metsää on paljon (83 prosenttia pinta-alasta) ja se on varsin puustoista (keskitilavuus 143 kuutiota hehtaarille). Ja mikä parasta metsänomistajalle: metsä kasvaa todella hyvin (keskimäärin 7,1 kuutiota joka hehtaarille, joka vuosi). Keskimääräisen 30 hehtaarin metsätilan puusto kasvaa siten noin 2100 kuutiota kymmenessä vuodessa. Se on todella paljon.

Kasvava metsä sitoo hiiltä, joten aktiivinen metsänhoito on erinomainen ilmastoteko. Myös talousmetsässä voidaan kasvattaa luonnon monimuotoisuutta. Oma metsäasiantuntijasi kertoo mielellään eri vaihtoehdoista.

Yrjö Uitamo, hallituksen puheenjohtaja

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi

Eero Poikonen

johtaja, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi