Olemme jälleen siinä kohtaa vuotta, kun hallitus on valmistellut eduskunnalle talousarvioesityksen ensi vuodelle. Budjettia päästään toden teolla ruotimaan ensi viikolla eduskunnassa.
Ensi vuoden talousarvio on laadittu erityisen hankalissa olosuhteissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian hinnan pilviin, mikä näkyy meidän kaikkien lompakossa. Hintojen nousun saa jokainen huomata myös ruokakaupassa, sillä sota on aiheuttanut voimakasta hinnan nousua kautta linjan.
Ihmisillä on aito hätä tulevaisuudesta ja toimeentulostaan, ja tähän hätään täytyy vastata. Valtiolla on yksilöä leveämmät hartiat, ja sen kuuluu varmistaa mahdollisuuksien mukaan, ettei kukaan kaadu huolitaakan alle. Tällaisessa tilanteessa valtion velkaantuminen on myös perusteltua, sillä erityisesti pienituloiset tarvitsevat tukea energiakriisissä ja inflaation kasvaessa.
Budjetissa huomiota ovat saaneet sähkön hintaa alentavat toimet, kuten määräaikainen sähkötuki pienituloisille, sekä lapsiperheiden monenlainen tukeminen. Eläkeläiset hyötyvät historiallisen suuresta työ- ja takuueläkkeen indeksikorotuksesta.
Itseäni kuitenkin ilahduttaa aivan erityisesti se, että vaikeassa maailmantilanteessakin hallitus katsoo tulevaisuuteen. Meidän on osattava katsoa pidemmälle ja tehtävä myös tulevaisuuden turvaavia toimia. Näitä hallitus on tehnyt erityisesti koulutukseen panostamalla.
Tämä hallitus on tehnyt koulutukselle kunnianpalautuksen lisäämällä kaikille koulutusasteille sekä pysyvää että määräaikaista rahoitusta, ja oikea kehitys jatkuu ensi vuonna. Suunta on ainut oikea, sillä edellinen porvarihallitus leikkasi koulutuksesta todella rankalla kädellä.
Kaikilla meillä ei ole samat lähtökohdat koulutukseen hakeutumisessa. Oman perheen tausta ja tulotaso saattaa sulkea ovia käytännössä, vaikka näennäisesti mahdollisuudet olisivatkin yhtäläiset. Juuri koulutuksen tasa-arvoisuuteen hallitus on halunnut panostaa lukuisilla eri toimilla.
Historiallisella oppivelvollisuusuudistuksella halusimme lisätä koulutuksen tasa-arvoa, ja tuoreen Lukiolaisbarometrin mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen ja maksuttomat oppimateriaalit ovatkin lisänneet lukioihin hakeutumista. Erityisesti maksuttomuus on vaikuttanut hakeutumiseen eniten niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat eivät olleet korkeakoulutettuja, vähintään toinen vanhemmista oli työttömänä tai joiden äidinkieli oli muu kuin suomi. Juuri näiden opiskelijaryhmien tavoittaminen on mielestäni yksi keskeinen uudistuksen tavoite.
Sekä lukio- että ammatilliseen koulutukseen osoitetaan lisää pysyvää rahoitusta, jälkimmäiseen 50 miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien. Aivan erityisesti ammatillisen koulutuksen kohdalla tämä on elintärkeää, jotta sen vuosia jatkunut alasajo saadaan pysäytettyä. Lisärahoituksella saadaan lisää opettajia ja näin ollen lähiopetusta, mikä lisää koulutuksen mielekkyyttä, parantaa osaamista ja vähentää koulun keskeyttäneiden määrää. Näillä toimilla on vaikutus myös maakuntien elinvoimaisuuden säilyttämisessä, sillä osaavan työvoiman turvaaminen on yritysten keskeinen menestystekijä myös Äänekosken kaltaisella korkean teknologian teollisuuspaikkakunnalla.
Kirjoittaja on äänekoskelainen Vasemmistoliiton kansanedustaja.