Suomessa on vielä verrattain vähän ulkomaisia asukkaita verrattuna Pohjoismaihin. Olen puhunut vaalikentillä Tanskan mallista, jolla rikollisuutta harjoittavien maahanmuuttajien kotimaihin palautusta voidaan nopeuttaa. Tämän tunnen oman poliisitaustani perusteella. Sellainen on tarpeen, ettemme päädy Ruotsin nykytilanteeseen.
Tarvitsemme kuitenkin työperäistä maahanmuuttoa - ammattilaisia kattamaan tekijävajettamme: lähihoitajia, kotiavustajia, terveydenhoitajia, opettajia, rakentajia, teollisuuden ammattilaisia.
Maahanmuuton tarpeen näkee väestöpyramidistamme. Seniorien hyvä terveys vie meidät jopa 90-vuotiaiksi ja nuoret hankkivat 1-2 lasta, usein ei sitäkään. Sellainen johtaa mahdottomaan huoltosuhteeseen. Kun on keskiluokan vuoro saada eläkkeensä, maksajia ei ole, ellei tilannetta korjata. Työtä ja sen tekijöitä tarvitaan lisää.
Työttömiä on tammikuussa 2023 noin 211 000. Lähtökohta on, että useamman suomalaisen on työllistyttävä, mikäli haluamme pitää kiinni nykytasoisesta hyvinvoinnista. Työvoimapulaa ja samanaikaista
työttömyyttä poteva Suomi tarvitsee työllisyysastetta nostavia ja työn määrää lisääviä uudistuksia:
Työelämän ovet on saatava auki kaikille, oppisopimuskoulutus on tuplattava, aikuiskoulutuksen on oltava vaikuttavampaa, paikallisessa sopimisessa on päästävä harppaus eteenpäin ja työttömyysturvaan on tehtävä peruskorjaus. Jokaisen työikäisen ja -kykyisen on tehtävä osansa maamme hyväksi ja ennen kaikkea jokaisen on saatava tehdä työtä.
Edellisen lisäksi tarvitsemme kipeästi vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon. Miksi se sitten takkuaa? Maahanmuuttovirasto noudattaa lainsäädäntöämme asiallisesti sellaisena kuin eduskunta on sen luonut. Lainsäädännölle pitäisi siis tehdä jotain.
Maahanmuuttoprosesseja pitää tarkastella mahdollistamisen näkökulmasta. Työlupia pitää voida antaa pidemmäksi kuin 3 kuukaudeksi. Työnantaja ei voi kouluttaa työntekijää, jos tietää, että kaveri lähtee pois 3 kuukauden kuluttua.
Toiseksi, Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia pitää kielikouluttaa tehokkaammin, jotta he eivät koulutuksen päätyttyä palaisi omiin maihinsa, kuten nyt usein tapahtuu. Kielikoulutus on yksi pullonkauloista. Meillä on kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot sekä korkeakoulujen kielikeskukset, joiden mahdollisuuksia järjestää eri tason suomen kielen kursseja tulee parantaa. Nyt eritasoiset oppijat – jopa lukutaidottomat ja omassa maassaan lääkärit pannaan samaan ryhmään. Tuloksia ei voi odottaa.
Kolmanneksi, oleskeluluvan saamiseksi on nykyisin todella vaativat kriteerit. Asiantuntijan pitää ansaita yli 3 000e/kk – eli aloittava sairaanhoitaja ei siihen yllä. Oleskeluluvan kriteereitä tulee löysätä, niin että se mahdollistaa sellaiset palkat, joita lähihoitajilla ja kotiavustajilla on. Lisäksi kansalaisuuden saamiseksi pitää osata suomea B2-tasolla – siis niin hyvin, ettei moni suomalainenkaan osaa äidinkieltään. Miksi ei voisi olla suomen kansalainen, vaikkapa hitsaaja, joka osaa vain osittain suomea. Maahanmuuttajien kielivaatimuksia tulee siis helpottaa.
Eduskunnassa näihin asioihin vaikutetaan. Äänestä eduskuntaan asiaa tunteva ihminen, joka toimii näiden asioiden puolesta.
Kirjoittaja kansanedustajaehdokas (kesk.) ja Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.