Itsenäisyyspäivän juhla: | Kansanedustaja Juho Kautto muistutti, että veteraanien suurin perintö on rauha: "Kaikilla lapsilla ei ole vieläkään yhdenvertaisia lähtökohtia elämään"

Itsenäisyyspäivän juhla striimattiin Äänekoskella tänä vuonna Painotalolta ilman yleisöä.

Itsenäisyyspäivän juhla striimattiin Äänekoskella tänä vuonna Painotalolta ilman yleisöä.

Juhlapuheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Juho Kautto (vas.).

– Elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja koronaepidemian takia ja siksi tämä juhla on poikkeuksellisesti verkkolähetyksenä. En usko, että se kuitenkaan himmentää itsenäisyyspäivän arvokkuutta meidän jokaisen mielissä. Tämä Itsenäisyyspäivä on erilainen siinäkin mielessä, ettei keskuudessamme ole enää yhtään Mannerheimin ristin ritaria, kun Tuomas Gerdt saatettiin haudan lepoon pari viikkoa sitten. Hautajaistilaisuutta kunnioitti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mikä kuvastaa suurta kunnioitusta, ei vain Mannerheimin ristin ritareita kohtaan, vaan kaikkia sotiemme veteraaneja kohtaan, Kautto totesi.

– Sotiemme veteraanien suurin perintö on rauha ja sitä meidän tulee kaikin keinoin vaalia. Rauha meidän nuorempien sukupolville on jopa itsestäänselvyys, mutta sitä sen ei tulisi olla ja siitä tulee olla kiitollinen joka päivä.

Kautto muistutti, että sotilaalliseen konfliktiin joutuminen on aina suuri tappio.

– Tällöin olemme pahoin epäonnistuneet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja meille tärkeimmässä, eli rauhan vaalimisessa. Suomi on viime vuosikymmeninä tunnettu aktiivisena rauhan puolestapuhujana ja olemme rakentaneet siltoja myös suurvaltojen kesken. Tätä työtä meidän tulee jatkaa entistä ponnekkaammin, sillä maailmalla on sotia ja kärsimyksiä edelleen aivan valtavasti. Voimme olla edelleen kokoamme suurempi maailmalla erilaisten konfliktien ratkaisuissa. Emme voi myöskään ummistaa silmiämme toisten hädän edessä, vaikka itse emme sodan kauhuja onneksi ole kokeneetkaan aikoihin.

– Suomi on noussut sodan jälkeisinä vuosikymmeninä yhdeksi maailman vauraimmista maista. Olemme usein kansainvälisessä vertailussa aivan kärkeä, kun verrataan vakautta, vapautta ja turvallisuutta. Meillä on maailman riippumattomin oikeuslaitos ja koulutusjärjestelmämme on usein ollut aivan maailman kärkeä. Olemme siis monella mittarilla eräs maailman menestynein valtio. Tästä suuri ansio kuuluu juuri sotien aikaisille mutta myös sotien jälkeisisille sukupolville, jotka hyvinvointiyhteiskuntamme ovat rakentaneet.

Vaikka suomalaiset ovat Kauton mukaan monella mittarilla menestynyt ja hyvinvoiva kansa, on paljon parannettavaa.

– Meillä ei ole edelleenkään kaikilla lapsilla yhdenvertaisia lähtökohtia elämään tai meidän kaikki vanhuksemme eivät saa tasavertaista huolenpitoa. Meidän tulee entistä enemmän keskittyä erityisesti vaikeina aikoina siihen, että pidämme huolta ensin heistä, jotka sitä kaikista eniten tarvitsevat. Tämä on ollut meidän suomalaisten johtava periaate läpi vuosikymmenten ja tätä periaatetta emme saa päästää enää yhtään heikkenemään.

Kautto totesi myös olevansa huolissaan viime vuosien koventuneesta ilmapiiristä politiikassa.

– Politiikan kielenkäyttöön ja asenteisiin on tullut ehdottomuuksia, jotka eivät ole toivottavia. Toivottavasti opimme enemmän arvostamaan erilaisia yhteiskunnallisia mielipiteitä, sillä oikeita mielipiteitä ei ole olemassa. On vain mielipiteitä.

Koronaepidemia on terveydellisten huolien lisäksi aiheuttanut taloudellista hätää lukuisissa perheissä, Kautto totesi.

– Olemme joutuneet ottamaan jopa valmiuslain käyttöön ensimmäistä kertaa rauhan aikana ja joutuneet rajoittamaan ihmisten perustuslaillisia oikeuksia. Toimet eivät ole olleet miellyttäviä mutta välttämättömiä, jotta voimme mahdollisimman hyvin suojella kansalaisten elämää ja terveyttä. Äänekoskella olemme selvinneet koronaepidemiassa jopa keskisuomalaisittain hyvin. Toki meilläkin on ollut tartuntaketjuja mutta terveydenhuollon henkilökunta on ne saanut loistavalla työllä pian taltutettua. Kiitokset myös kaikille kaupungin työntekijöille, jotka tekevät poikkeuksellisissa oloissa loistavaa työtä, jotta meidän kaikkien elämä pyörisi mahdollisimman normaalisti.

Kautto kertoo katsovansa Äänekosken osalta luottavaisesti tulevaisuuteen.

– Olemme panostaneet valtavasti kouluihimme ja varhaiskasvatukseen. Olemme myös laittaneet kuntalaisten vapaa-ajan palveluita kuntoon erityisesti liikunnan saralla. Meillä on siis mielestäni puitteet kunnossa monin tavoin ja mikä tärkeintä tätä ei ole tehty talouden kustannuksilla. Olemme myös kaikesta huolimatta panostaneet vahvasti lisäresursseja vanhustenhoivaan ja tämä jatkuu, kun uusi tehostetun hoidon palvelukeskus valmistuu.

– Kiitän lopuksi vielä sotiemme veteraaneja ja veteraaninaisia, jotka olette mahdollistaneet meille itsenäisen Suomen. Kiitän myös oman isäni sukupolvea, kun olette Suomen meille näin hyväksi osaltanne tehneet. Minun sukupolveni tehtävä on vaalia yhtenäisyyden perinteitä ja antaa viestikapulaa eteenpäin seuraaville sukupolville. Olen varma, että he tekevät Suomesta aina vain paremman meille kaikille.

Itsenäisyyspäivän juhlan avaussanat puhui lukion rehtori Jaana Tani.

– Elämme kummallista aikaa. Historiankirjoihin kirjoitetaan oma lukunsa koronavuodesta. Vuodesta, jolloin Suomessa oli voimassa valmiuslaki rauhan aikana. Vuodesta, jolloin ymmärsimme, että tarvitsemme toinen toisiamme.

– Kiitos itsenäisestä isänmaasta kuuluu teille, arvoisat veteraanit: teille, jotka taistelitte rintamalla, teille, jotka uurastitte kotirintamalla. Te uhrasitte kaiken, jotta meillä olisi mahdollisuus. Te myös jälleenrakensitte Suomen, avasitte tien menestykseen ja hyvinvointiin.

– Suomi selvisi valtavista sotaponnisteluista ja onnistui niiden jälkeen lunastamaan paikkansa hyvinvointivaltiona. Olemme demokratia, jonka kansalaiset ovat tasavertaisia. Maailmalla käydään kuitenkin jatkuvasti sotia. Meillä Suomessakin se on näkynyt tuhansina turvapaikanhakijoina. Jos meillä suomalaisilla on oikea kansallinen itsetunto, meidän ei tarvitse ympäröidä itseämme asein ja piikkilanka-aidoin. Me voimme kohdata muut ihmiset ihmisinä. Ketään ei jätetä.

Myös Tani muistutti, että Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt korosti kansan yhtenäisyyden merkitystä.

– Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten.

– On tärkeä tietää ja muistaa, välittää viestiä eteenpäin. Silloin olemme vahvoja ja pystymme toimimaan oikein muuttuvassa maailmassa.

– Aiemmat sukupolvet ovat rakentaneet meille tämän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Meidän velvollisuutemme on jatkaa hyväntulevaisuuden rakentamista. Se tarkoittaa epäitsekkyyttä, empatiaa, lähimmäisestä huolehtimista. Emme hyväksy vihapuhetta, emme hyväksy väkivaltaa.

– Ihmisen tehtävä on antaa apua tarvitsevalle. Kiitos isänmaasta ja kiitos mahdollisuudesta. On meidän vuoromme rakentaa Suomea ja maailmaa sellaiseksi, jossa jokainen voi elää ihmisarvoista elämää.

Juhlan musiikkiesityksistä vastasivat Henriika Steidel säestäjänään Tuomas Luoto sekä Olga Kolari. Steidel ja Luoto esittivät juhlassa Anna-Mari Kähärän sävellyksen Tuulisella terassilla, Heikki Sarmannon säveltämän Rauhan sekä Nils-Erik Fougstedtin Romanssin. Kolari puolestaan soitti kanteleella Finlandian sekä Hymnin Suomelle. Juhlan juonsi Tuuli Piltonen.

Lähetyksen voi katsoa myöhemmin Äänekosken kaupungin You tube -kanavalta.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut