Äänekosken kaupungin ensi vuoden talousarvio puhutti valtuustoa maanantai-iltana. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, työllisyyden hoitoon sekä kulttuurin edistämiseen haluttiin lisätä määrärahoja. Perussuomalaiset esittivät monen muun valtuutetun kannattamana myös ponnen, jonka mukaan oppilashuollon riittävyyttä seurataan erityisen tarkkaan ensi vuonna ja saatavuutta voidaan lisätä koronan vaikutusten mukaan. Ponsi hyväksyttiin talousarvion liitteeksi yksimielisesti.
Marke Tuominen (ps.) esitti usean muun valtuutetun kannattamana, että elinvoimayksikön alalle lisättäisiin työllisyysavustuksiin ensi vuoden talousarvioon 30 000 euroa. Määräraha olisi näin ollen kaikkiaan 70 000 euroa. Määrärahalisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Tuominen esitti myös Sirpa Martinsin (vas.) kannattamana, että vapaa-ajan toimialalle lisätään 10 000 euroa käytettäväksi kulttuuripalveluiden tuottamiseen.Tämänkin määrärahalisäyksen valtuusto hyväksyi yksimielisesti.
Joni Kotilainen (ps.) esitti puolestaan usean muun valtuutetun kannattamana, että Sumiaisten ja Konginkankaan leikkipuistojen kunnostusta aikaistetaan ja ensi vuoden investointeihin lisätään molempien leikkipuistojen kunnostukseen 30 000 euroa.
Leikkipuistot saivat valtuustolta lisämäärärahat yksimielisesti.
Seppo Ruotsalainen (sd.) ehdotti Tiina Liimataisen (sd.) ja Rolf Nyholmin (sd.) kannattamana, että ensi vuoden talousarvion tuloskorttiin kirjataan hyvät ja toimivat peruspalvelut -kohtaan kaksi keskeistä toimenpidettä: selvitys terveyspalveluiden järjestämisestä Konginkankaalla ja Sumiaisissa myös etäyhteyksin sekä mahdollisten kustannusten kattaminen lisätalousarviosta vuonna 2021. Tästäkin lisäyksestä valtuusto oli yksimielinen.
Anna-Riitta Pentinpuro (kesk.) oli huolissaan lastensuojelun kuluista Äänekoskella.
– Lisätalousarvioon haetaan 6 miljoonaa euroa laitoshoitoon sijoitettujen lasten hoitoon.
Perusturvajohtaja Saara Kuusela kertoi, että lastensuojelun laitoshoidossa on parhaillaan 37 äänekoskelaista lasta.
– Perhekuntoutus ja jälkihuolto tuovat ensi vuodelle 100 000 euron lisämäärärahatarpeen. Sosiaalityössä tehdään rakennemuutosta, jossa työtä tehdään työpareina. Näin yritämme ennaltaehkäistä lisähenkilöstön tarvetta.
Jari Halttunen (kesk.) muistutti, että Äänekoskella pitäisi panostaa enemmän ennaltaehkäisevään työhön.
– Kun lapsi laitetaan laitokseen, ollaan jo viisi vuotta myöhässä.
Myös järjestöavustukset sekä liikennejärjestelyt puhuttivat valtuutettuja.
Marke Tuominen kysyi perusturvajohtajalta myös, mikä on sosiaali- ja terveysjärjestöille maksettava avustussumma ensi vuonna.
– Summa on 103 500 euroa. Summa on hieman noussut viime vuodesta.
Leila Lindell (kesk.) kysyi puolestaan tekninen johtaja Tommi Rautjärveltä, aiotaanko Koulunmäen koulun alueen liikennejärjestelyt tehdä loppuun alkuperäisen suunnitelman mukaan.
– Koulunmäen yhtenäiskoulun B- ja C-rakennuksiin kohdistuu nyt paljon rakentamistyötä. Vasta tämän jälkeen katsotaan, että liikennejärjestelyistä tulee toimivia, Rautjärvi vastasi.
Lindell, Pentti Salminen (sd.) ja Kauko Pasanen (kesk.) ihmettelivät, miksi edellä mainittuja lisämäärärahaehdotuksia ei ole tuotu aikaisemmin talousvalmisteluun.
Vuoden 2021 tulos on ennusteiden mukaan Äänekoskella 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Kaupungin vuosikatteen ennustetaan päätyvän noin 10,4 miljoonaan euroon. Vuosina 2021–2022 kate riittää vielä kattamaan investoinnit.
Ensi vuodelle kaupungin talousarviossa on suunniteltu noin 9,2 miljoonan nettoinvestoinnit. Vuonna 2022 ja 2023 nettoinvestointien määrä vähenee reiluun 8 miljoonaan euroon.
Ensi vuonna Äänekoskella tehdään kolme isompaa investointia.
Tarkoituksena on saneerata Koulunmäen yhtenäiskoulun B-rakennus noin 1,3 miljoonalla eurolla sekä Katvelan päiväkodin talotekniikka noin 350 000 eurolla.
Lisäksi ensi vuonna aloitetaan Painotalon korjaustyöt noin 400 000 eurolla ja rakennetaan valmiiksi tänä vuonna aloitettu ylipainehalli Liikuntapuistossa, sen hintalappu on kokonaisuudessaan 950 000 euroa.
Äänekosken kaupungin lainakanta pienenee ensi vuonna noin 1,3 miljonaa euroa. Kaupungilla arvioidaan olevan lainaa ensi vuoden lopussa yhteensä noin 77,4 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään ensi vuonna noin 5,3 miljoonaa euroa ja uutta lainaa joudutaan ottamaan noin 4 miljoonaa euroa. Lainaa on ensi vuoden lopussa noin 4 185 euroa asukasta kohden.