Koulunmäen vanhan kansakoulurakennuksen vesikatto korjataan kiireellisesti – valtuusto siirsi määrärahoja muista investoinneista

Koulunmäen yhtenäiskoulun B-rakennuksen katto kunnostetaan kiireellisesti. Sisä-Suomen Lehden arkisto

Salla Norontaus

Koulunmäen yhtenäiskoulun B-rakennuksen eli vanhan kansakoulun vesikatto vaatii kiireellistä korjausta. Vuotokohtia on havaittu sekä vesikatteessa että niihin liittyvissä rakenteissa ja kattoikkunoissa.

Koulunmäen koulun vanhan kansakoulurakennuksen katolla havaittu vesivahinko tuli tietoisuuteen ulkopuolisen tekemän havainnon perusteella. Tämän jälkeen kaupunki alkoi selvittää katon kuntoa.

Yhtenäiskoulun B-rakennukseen on tehty juuri remonttia, mutta sen ei ollut tarkoitus ulottua alun perin yläpohjaan ja kattoon saakka.

Paula Maukonen (kesk.) esitti Ilidio Floresin (vas.) ja Riikka Hapon (vas.) kannattamana valtuuston kokouksessa maanantaina, että Äänekosken kirjaston ilmanvaihtolaitteiston korjauksesta ei oteta 50 000 euron määrärahaa, vaan muista talonrakennushankkeista yhteensä 100 000 euroa.

Äänekosken kaupunginvaltuusto päätyi hallituksen alkuperäisen ehdotuksen taakse äänin 40–3 ja siirsi Koulunmäen yhtenäiskoulun B-rakennuksen vesikaton ja yläpohjan korjaukseen sekä peltikaton uusimiseen 470 000 euroa muihin kohteisiin jo hyväksytyistä investointimäärärahoista.

Suurin osa Koulunmäen kattoinvestoinnista on tarkoitus kattaa Telakkakadun yhtenäiskoulun vanhan osan käyttövesiputkien uusimiseen tarkoitetuista määrärahoista, sillä kyseinen investointi on teknisen johtajan mukaan osoittautumassa pelättyä pienemmäksi ja tältä vuodelta käyttämättä jää 250 000 euroa. Rahaa siirrettäisiin myös muun muassa Rautatienkadun uusien liikennejärjestelyiden suunnittelusta, Laajalahden aluesuunnittelusta, satamien kameravalvonnan toteuttamisesta tänä vuonna ja Äänekosken kirjaston ilmanvaihtolaitteiston korjauksesta.

– Normaalista poikkeavaa ei sisäilmasta tutkimusten mukaan löytynyt. Vanhat alkuperäiset eristeet yläpohjassa ovat kunnossa eli niissä ei todettu vesivahinkoja. Ongelma oli siis pakkaslumi, joka kerääntyi kattolyhteistä rakenteisiin. Nyt on hyvä, että pääsemme korjaamaan katon, kommentoi B-rakennuksen tilannetta kaupungin rakennuttajapäällikkö Hannu Saarela.

– Toimimme parhaamme mukaan, että pääoma kiinteistöissä säilyy.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Anna-Riitta Pentinpuro (kesk.) muistutti, että rakennuksen ikkunoiden puitteet kaipaavat myös korjausta.

– Vanhan talon korjaamisessa ollaan isojen asioiden edessä. Harmittavaa, ettei näitä asioita huomioida nyt määrärahoissa, vaan kohta haetaan näihin lisärahaa.

Timo Pulli (sd.) peräänkuulutti rakentavaa palautetta.

– Kuka valvoo meidän rakennusprojekteja. Meillä on jatkuvasti näitä vesivahinkoja remonttikohteissa. Kenellä on vastuu kohteiden valvomisesta.

Seppo Ruotsalainen (sd.) totesi, ettei lisämääräraha tule riittämään. Tähän kohteeseen haetaan kuitenkin loppuvuodesta lisää rahaa. En voi ymmärtää.

Marko Laitinen (ps.) muistutti, että remonteissa lähdetään yleensä liikkeelle katon korjaamisesta.

Simo Holopainen (vas.) totesi kaupungin pitkäaikaisena teknisen puolen työntekijänä, että viesti kulkee organisaatiossa ja päätöksenteossa hitaasti.

– Valvonnasta voi antaa kehuja B-rakennuksen kohdalla. Ikkunoiden elinkaari on 30 vuotta ja ikkunat ovat olleet paikoillaan nyt 17 vuotta. Ulkopuitteet voidaan kunnostaa ja maalata tai vaihtaa kokonaan, totesi rakennuttajapäällikkö Saarela.

– Harmittaa, etteivät tuotteet kestä niiden suunniteltua käyttöikää.

Olli Jämsén (kok.) totesi, että projektien suunnittelu vaatii Äänekoskella kehittämistä.

– Lähdetään pienellä summalla liikkeelle ja lopulta lisämäärärahoja tarvitaan miljoonia. Tarvitaan lisäresursseja eli teknisiä asiantuntijoita kiinteistökannan valvontaan, Jämsén totesi.

– Pienet investointikohteet ovat esimerkiksi Konginkankaan palvelukeskuksen jätekatos, Wanhan aseman maalaus, tk:n pyöröovi ja Vesivelhon automatiikka, Saarela listasi.

Pekka Ouli (sd.) totesi, että vastaehdotuksella jatketaan vain velkaa toiseen paikkaan.

Rolf Nyholm (sd.) pyysi pohtimaan, voisiko valtuusto antaa katon korjaukseen erillisen lisämäärärahan ja muut kohteet pysyisivät ennallaan.

– Onko nyt investointilistalle jätettäväksi ehdotettua kirjaston ilmanvaihtolaitteiden saneerausta mahdollista toteuttaa tänä vuonna, kysyi puolestaan Joni Kotilainen (ps.).

Kari Kumpulainen (sd.) totesi, ettei kirjaston ilmanvaihtoa uusita nyt pohdinnassa olevalla määrärahalla.

– Tämä on hölmölän hommaa ja tekninen puoli kusee silmään muita toimialoja. Siellä täällä avataan kohteita ja pumpataan rahaa eri kohteisiin. Näitä ylivuotisia veivauksia on lautakunnassa koko ajan.

Rakennuttajapäällikkö Saarela totesi, että kaikki investointilistalla olevat kohteet on ajan kanssa laitettava kuntoon.

Talousjohtaja Tapani Hämäläinen kertoi, että investointeihin on varattu tälle vuodelle 9,2 miljoonaa euroa.

– Tämä lisämäärärahamuutos tarkoittaisi 470 000 euron lisäystä.

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen muistutti, että kaupungin resurssit ovat rajalliset ja korjattavia kohteita on joka puolella.

– Jos tekniselle puolelle tulee iso kohde, se vie paljon aikaa ja valvontaa. Silloin ei ole resursseja toteuttaa muita kohteita.

Korjattu 3.5. kello 23.15 Joni Kotilaisen (ps.) kommentti kirjaston ilmanvaihtolaitteisten toteutuksesta.

Kommentoi