Menneisyyden tunteminen auttaa ymmärtämään – Kari Perälä kirjoitti Suolahden historian yksiin kansiin

Uusi historiateos kiinnostaa ja Kari Perälän omistuskirjoitukset olivat haluttuja keskiviikon tilaisuudessa. Eija Varteva

Eija Varteva

– Kun alkaa tekemään jotain tiettyä isoa juttua, niin lopputulos on ihan jotain muuta. Näin tässäkin kävi. Martinsin Sirpa pyysi minua kirjoittamaan kansantalon historian ja tuloksena on Suolahden historia jääkaudesta vuoteen 1939, kertoo myhäillen Kari Perälä Suolahti Keiteleen kauppala -kirjan julkistamistilaisuudessa.

Kun Perälä aloitti kansantalon historian kirjoittamisen, hän törmäsi nopeasti todella runsaaseen materiaaliin.

– Samalla ymmärsin, että kirjaa kirjoittaessa täytyy tietää myös Suolahden historia.

Taustamateriaalia hankittiin paljon. Kansan- ja työväenarkistot sekä Keski-Suomen arkistot tulivat tutuiksi.

– Yllätyksiä ei juuri tullut, mutta vuoden 1918 asioista saimme uutta tietoa. Ne tapahtumat jättivät paikkakuntalaisiinkin syvät jäljet.

Näyttelijä ja laulaja Vuokko Hovatan sukujuuret ovat Suolahdessa. Hän esiintyi kirjan julkistustilaisuudessa. Säestäjänä Harri Kuusijärvi. Eija Varteva

Kari Perälä muistuttaa, että Suolahti on ollut tärkeä teollisuuden, liikenteen, koulutuksen ja kaupan keskus, muun muassa kauppoja on kylässä ollut yli 20. Suolahteen syntyi vahva työväenliike ja kauppalassa toimi yksi Suomen vahvimmista kommunistisista osastoista. Samanaikaisesti kunnassa oli myös hyvin järjestäytynyt suojeluskunta ja kaksi urheiluseuraa. Suolahteen tultiin.

– Suolahdessa oli valtava sosiaalinen pääoma. Kuntaa kuvaa myös se, että katujen nimet nimettiin paikallisten ihmisten mukaan; oli ja on Matinkatu, Solanteentie… Naapurissa Äänekoskella on Runeberginkatu, Snellmanninkatu ja Aleksis Kiven katu, Perälä myhäilee.

Mikä on Suolahti-nimisen kunnan syntymäpäivä? Rautatie tuli Suolahteen 1.11.1898. Ensimmäinen viilu valmistettiin vaneritehtaalla 20.6.1920 ja 1.1.1932 Suolahdesta tuli itsenäinen kauppala.

– Mielestäni oikea syntymäpäivä on 20.6.1920, sillä vaneritehdas viiluinen muutti paljon. Parissa vuodessa asukkaita tuli lisää 700. Suolahti oli kuin pieni tilkkutäkki, pieniä puutaloja vieri vieressä, Kari Perälä toteaa.

Suolahden kansantalon julkaisun Suolahti Keiteleen kauppala tutkimus- ja kirjoitustyöstä vastaa Kari Perälä, kuvatoimituksesta Sirpa Martins sekä ulkoasusta ja taitosta Mari Koistinen. Kirja on ensimmäinen osa laajempaa kokonaisuutta, joten jatkoa on luvassa. Eija Varteva

Kommentoi