Äänekosken vapaapalokuntalaiset ahertavat Kalajoella jälkisammutustöissä: "En ole koskaan nähnyt vastaavaa"

Kalajoen laajan maastopalon jäljet ovat karua katsottavaa. Timo Pulli

Salla Norontaus

Äänekosken vapaapalokuntalaiset ahertavat tänään Kalajoella massiivisen maastopalon jälkisammutustöissä. Paikalla on viisi äänekoskelaista tekemässä 12 tunnin työvuoroa aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

– En ole 30 vuoden kokemuksen aikana nähnyt mitään vastaavaa, kertoo puhelimitse paikan päältä tavoitettu Timo Pulli.

Pullin mukaan turvepohjainen maasto hankaloittaa sammutustöitä.

– Tilanne on jo hallinnassa. Sammutus vaatii paljon vettä, sillä turve läpäisee vettä huonosti. Pinta höyryää, mutta alla saattaa kyteä. Täällä on tälläkin hetkellä noin 150-200 henkilöä tekemässä jälkisammutusta.

Itsestään kaatuilevat puut aiheuttivat sammutushenkilöstölle aiemmin viikolla vaaratilanteita. Kun puiden juuristossa oleva turvepitoinen maaperä palaa, puut kaatuvat herkästi tuulessa.

– Moni on kertonut, että viikolla alkanut myräkkä ja tuuli nosti tulen herkästi kaatuvien puiden latvustoihin, mikä lisäsi työn haastavuutta.

Kesälomalla oleva Pulli suuntaan jo illalla takaisin Äänekoskelle.

– Omalle uralle on sattunut kaikenlaista, muun muassa yksi Suomen tuhoisimmista liikenneonnettomuuksista Konginkankaalla. Tämä on omalla tavallaan vaikuttava kokemus.

– Kalajoen urakka on yhdistänyt porukkaa ympäri Suomea. Täällä on tullut vastaan myös Äänekoskelta lähtöisin olevia tuttuja vapaapalokuntalaisia, Pulli iloitsee.

Kalajoen laajaa maastopaloa on sammutettu maanantaista lähtien. Paloalueen arvioidaan olevan kaikkiaan noin 300 hehtaaria.

– Käytännössä tämä on noin kahdeksan kilometrin kokoinen alue.

Viimeisin massiivinen metsäpalo Suomessa roihusi 20 vuotta sitten. Tammelassa, Kanta-Hämeessä paloi yli 200 hehtaaria metsää kesällä 1997.

Suomen historian pahin metsäpalo syttyi 1960 Sallan Tuntsassa. Suomen puolella paloi 20 000 hehtaaria ja Venäjän puolella samanaikaisesti 100 000 hehtaaria metsää.

Kommentoi