Äänekoski 110 vuotta: | Äänekoski syntyi rautatien ja siltojen kainaloon

Äänekoski kuului alun perin Laukaaseen. Äänekoski on Äänesalon saaressa, jonne kulkuyhteydet oli vaivalloiset aikojen alussa. Kylä oli hajanainen. Asutusta oli muun muassa Honkolassa, Koivistossa, Paadentaipaleella, Laukaan Äänekoskella ja Saarijärven Äänekoskella. Tehtaan syntyminen rannalle 1898 oli merkittävä tekijä, alku Äänekoskelle. Tehtaan rinnalle tarvittiin rautatie, joka valmistui 1898 Suolahteen asti sekä järviliikenne.

1911 perustettiin itsenäinen Äänekoski. 1932 syntyi Äänekosken kauppala, Äänekosken maalaiskunta ja Suolahden kauppala. Äänekosken maalaiskunta liittyi 1969 takaisin Äänekoskeen. Äänekoski sai kaupunkioikeudet 1973 ja Suolahti 1977. Konginkangas liittyi Äänekoskeen 1993. Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen yhdistettiin 2007 yhdeksi kunnaksi. Yksimielinen päätös tehtiin 05.09.2005. Nimeksi tuli Äänekoski, vaakuna Suolahdesta. Oma seurakunta syntyi 1907.

Nelostie kulki Suolahden kautta Äänekoskelle ja siitä eteenpäin Mämmenlossin kautta pohjoiseen. Mämmensilta rakennettiin 1956 helpottamaan vilkasta liikennettä. Piilolanniemessä oli oma lossinsa Kuhnamon yli Salakkaan. Pankkisilta nousi 1931 ja myöhemmin viereen Kotakennään silta. Tehdasta palveli Valkoinen silta sekä Punainen silta, jossa kulki Pikkupässi ja ihmiset oikaisivat sahalle töihin sekä koululaiset Hiskinmäen kouluun. Maantiesilta rakennettiin 1951.

Tehtaat lisääntyivät, työvoimaa tarvittiin ja asuntoja. Tehdas rakensi taloja Hiskinmäelle, Sahanmäelle ja Pukkimäelle. Markkamäkeen nousi omakotialue, jonka tontti maksoi markan. Tehdas rakensi kaksi saunaa, Hiskimäelle 1900 ja Kuhnamon rantaan 1926. Kaupungin yleinen sauna rakennettiin sotien jälkeen Rautatienkadulle. Kaikki saunat lopetettiin 1981. Äänekoskelle perustettiin 1898 Keski-Suomen kansanopisto. Ensimmäinen koulu oli Piilolanniemessä, seuraava Hiskinmäellä. Näyttävä kansakoulu rakennettiin 1931 Oppikankaalle. Äänekoski sijaitseen järvien ja mäkien/vuorian keskellä. Maasto on kaunista ja vaihtelevaa. Uimapaikat oli lähellä, Kasperi, Lossinrata, Kovala, Pankkisilta.

Elettiin 1900-luvun alkua, jolloin puuhattiin omaa kuntaa, seurakuntaa, säästöpankkia, koulua, kirjastoa ja VPK:ta. Äänekosken toimeliaat, aikaansa edellä olevat miehet olivat maanviljelijä ja valtiopäivämies Kalle Piilonen sekä kauppiaat Wille Rutanen, Alle Wessman ja Otto Ahonen. Piilonen rakennutti 1880 höyrysahan Kuhnamon rantaan. Hänen aloitteesta perustettiin Äänekosken ensimmäinen kansakoulu. Kauppias Rutanen oli aikansa hyvän tahdon lähettiläs. Hän teki testamentin, jolla lahjoitti kaiken omaisuutensa mm. Äänekosken pitäjälle molemmat rakennuksensa, Äänekosken uudelle seurakunnalle kirkkoon urut ja valaisimat. Äänekosken uusi kunta syntyi 28.09.1911, jota aikaa hän ei ehtinyt nähdä.

Hiskinmökki siirrettiin Wille Olohuone ja keittiön viereen, johon on rakenteella myös sauna. Radan takana on Taidemuseo. Samalle alueelle siirretään niin sanottu Laitisen talo Hiskinmäeltä. Tehtaan pääkonttoriin tulee Äänekosken museo. Muistona Punaisesta sillasta on Pikkupässi. Tätä muistojen puistoa on odotettu, henkii aikaa mistä kaikki alkoikaan. Hiskinmökissä on tällä viikolla Äänekoski 110 vuotta valokuvanäyttely.

Kirjoittaja on kotiseutuaktiivi ja vapaaehtoistyöntekijä, joka viihtyy erityisesti kulttuurin parissa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä