Äänekosken kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kärkkäästi kaupungin tarjoamien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikoista lähivuosina. Suurin osa perussuomalaisten valtuutetuista asettui tiukasti vastustamaan molempiin ryhmiin kuuluvien vastaanottoa lähivuosina.
Äänekoskelle on saapunut vuoden 2017 syksyn jälkeen vuosittain 2–4 kiintiöpakolaisperhettä. Turvapaikanhakijoita sen sijaan ei ole tullut vuosien 2018–2020 välisenä aikana ollenkaan.
Kuluvana vuonna kaupunki on varautunut ottamaan vastaan 14 kurditaustaista kiintiöpakolaista. Lisäksi kaupunki on ilmoittanut voivansa ottaa kymmenen Afganistanista saapuvaa turvapaikanhakijaa.
Kuntapaikkojen määrää on tähän mennessä tarkasteltu Äänekoskella neljän vuoden välein.
Kaupunginhallituksen esityksen mukaan Äänekosken kaupunki tarjoaisi turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkoja yhteensä enintään 30 vuodessa.
– Kuntapaikkoja olisi neljän vuoden aikana yhteensä 120. Tämä vaatii taloudellista panostusta. Jokainen tietää, että tulevat vuodet ovat vaikeita. Emme ole tehneet edes ensi vuoden talousarviota, mutta silti olemme vastaanottamassa pakolaisia. Ruoka-avun tarve lisääntyy Suomessa, myös vanhusten tilanne on huolestuttava. Maan hallitus ei handlaa tilannetta ja pakolaisia on hoidettava paremmin kuin omia kansalaisia. Pakolaisuus ja monikulttuurisuus ei lisää turvallisuutta Suomessa, Lauri Lax totesi (ps.)
Lax esitti Joni Kotilaisen (ps.) ja Antti Peltomäen (ps.) kannattamana, että Äänekoski ei ota yhtään turvapaikanhakijaa lähivuosina.
– Kunnan kannalta resurssit tulee keskittää olennaisiin tehtäviin. Pakolaiset eivät vastaanottamalla lopu, mutta resurssit loppuvat. Kuntapaikat ovat tulijoiden laiminlyöntiä, tulijaryhmän käyttämät julkiset palvelut heidän maksamiin veroihin verrattuna ovat suuret, lisäsi Petra Virtanen (ps.)
Marke Tuominen (ps.) puolestaan esitti, että kuntapaikat päätetään vuodeksi kerrallaan ja varataan 15 kuntapaikkaa perheiden yhdistämistä varten.
– Hyvinvointialueen valmistelu on kesken ja nyt pitäisi päättää kuntapaikoista vain ensi vuodelle.
Marjatta Huhta (kesk.) totesi puolestaan, että Suomi on EU-maa, jossa on hyväksytty tietyt ihmisoikeudet.
– Puhumme pakolaisista, jotka ovat todella vaikeiden tilanteiden uhreja. Miten voimme puhua heistä, kuin eivät olisi ihmisiä ollenkaan. Vaikka kaupunki on tehnyt plussaa, niitä ei tule tulevina vuosina. Meillä tulee taloudellisesti tiukkaa, mutta valtio kustantaa alkuvaiheen kotoutuksen. Väestörakenteemme on sellainen, että tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä pian. Toivon inhimillisyyttä keskusteluun.
Pilvi Honka (vihr.) toivoi, että takataskussa olisi tuore näkökulma.
– Olen henkilökohtaisesti väsynyt tähän keskusteluun. Hoitajat loppuvat ja huoltosuhde tulee olemaan vinksallaan. Tulevaisuuden lasten tärkeimpiä taitoja ovat emparia, rohkeus ja vuorovaikutustaidot. Niitä toivoisin tässäkin salissa edistettävän.
Hannu Penttinen (sd.) totesi, että häntä hävettää salissa käyty keskustelu.
– Mietitään hieman minkälaisissa tilanteissa ihmiset elävät.
Ilidio Flores (vas.) sanoi, että pakolaiset eivät tule Suomeen huvin vuoksi.
– Olen tehnyt töitä esimerkiksi maahanmuuttajalasten kanssa. He eivät ole yhteiskuntaloisia vaan haluavat tehdä töitä.
Vihreiden Kimmo Tuikka sanoi, että nyt valtiolta olisi tulossa rahaa perhekuntien ylläpitämiseen.
– Saamme asukkaita, jotka ovat halukkaita osallistumaan yhteiskunnan kustannuksiin. Ihan turha tähän on sekoittaa hoitaja- tai psykologipulaa, se on ihan eri asia.
Anna-Riitta Pentinpuro (kesk.) totesi, että Äänekoskella on jo paljon sote-menoja ja huono-osaisuutta. Sote-menoihin haetaan yli 2 miljoonan euron lisärahoitusta.
– Maahanmuuttajanuoret lisäävät esimerkiksi koulumaailmassa monikulttuurisuutta. Kotouttamispalveluita on helpompi järjestää kokonaisille ryhmille ja siksi olisi järkevää, että kiintiöpakolaisia olisi esimerkiksi 20 ja turvapaikanhakijoita 10. Ihmisten jaottelua pitää välttää.
Simo Holopainen (vas.) kertoi, että on ollut kaupungilla tehtävissä, joissa nuorten turvapaikanhakijoiden kehitys on ollut nähtävissä.
– Tunnen monta turvapaikanhakijaa, joka tekee töitä tai opiskelee ammattiin. Nämä ihmiset ovat tuoneet Äänekoskelle ja itsellekin pelkästään iloa.
Sirpa Martins (vas.) totesi, että valtuusto istuu ratkaisemassa ongelmia kaikkien kaupunkilaisten ja kaupunkiin tulevien kannalta.
Leila Lindell (kesk.) sanoi, ettei kenenkään otsaan voi lyödä leimaa ennakkoon.
– Ei ole keneltäkään pois, että vastaanotamme hädässä olevia. Se antaa monikulttuurista ymmärrystä.Toisaalta emme saa olla sinisilmäisiäkään, vaan kotouttaminen pitää hoitaa perusteellisesti, jotta saamme turvapaikanhakijat mukaan työelämään.
Pekka Ouli (sd.) katsoi Äänekosken kuntakorttia, jonka ennusteen mukaan 2040 väestö on kaupungissa 20 prosenttia pienempi.
– Ammattien näytöt pitää nykyisin suorittaa suomen kielellä. Yhteiskuntaa pitäisi kehittää niin, että kotoutuminen onnistuu vaikka englannin kielellä mahdollisimman nopeasti, jotta osaajia saadaan töihin.
Perussuomalaisten Lauri Lax muistutti valtuutettuja, ettei perussuomalaisten puheenvuoroissa ole halvennettu ketään.
– Kukaan ei ole ihmisarvosta eri mieltä. Suurin osa pakolaisista on elintasopakolaisia.
Paula Forsgren (kd.) kertoi, että on tehnyt 10 vuotta töitä turvapaikanhakijoiden kanssa.
– Haasteet ovat kovia, mutta rinnalle on löytynyt kulkijoita. Äänekoskelta löytyy ammattilaisia, jotka ovat mahdollistavat sen, että pakolaisten on hyvä tulla tänne.
Kaupunginvaltuusto päätyi lopulta äänin 34–8 (yksi tyhjä) kaupunginhallituksen esityksen taakse. Joni Kotilainen, Lauri Lax, Antti Peltomäki, Petra Virtanen ja Marke Tuominen jättivät eriävän mielipiteen.
Marke Tuomisen esitystä ei kannatettu illan kuluessa.