Äänekoski ottaa käyttöön investointipoolin ja lisää valtuuston vastuuta taloudesta – ensi vuosi kiristää nyöriä

Äänekosken kaupunginvaltuusto lyö kokouksessaan 7.12. lukkoon investointikaton seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Sisä-Suomen Lehti

Salla Norontaus

Äänekosken talouden suunnittelussa haetaan lähivuosille kustannustehokkuutta ja vähennetään byrokratiaa. Kaupunki ottaa käyttöön investointipoolin, jossa talousarviossa hyväksytään euromääräinen investointikatto vuosille 2022–2025. Seuraavaksi neljäksi vuodeksi tehtävä merkittävimpien investointien kustannusarvio on sitova ja sen muuttaminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä.

Kaikki merkittävät investointikohteet suunnitellaan erillisinä kohteina, joilla on oma, sitova kustannusarvio.

Lisäksi talousarviossa kootaan yhteen pieniä investointinippuja, joille hyväksytään talousarviossa vuosittainen, sitova investointimääräraha.

Yksittäiset kohteet listataan investointisuunnitelmaan, mutta niille ei aseteta sitovaa toteutusvuotta tai kustannusarviota.

– Investointipooli toteutaan Äänekoskella ensimmäisenä kuntana koko maassa. Tavoitteena on pysyä paremmin kustannusarviossa ja päästä eroon lisämäärärahamuutoksista. Valtuusto saa myös enemmän valtaa päättää pitkäjänteisemmin investoinneista, kertoo kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Ensi vuodesta on tulossa Äänekoskella taloudellisesti tiukka ja tulosennuste on niukasti ylijäämäinen, noin 58 000 euroa.

– Tämä edellyttää poliitikoilta malttia, ettei talous riistäydy käsistä ensi vuonna, Tuononen sanoo.

Kaupungin lainakanta laskee hieman ensi vuonna. Lainaa on kaikkiaan 71,2 miljoonaa euroa eli noin 3872 euroa asukasta kohti. Tänä vuonna lainamäärä on 74,1 miljoonaa euroa ja noin 3991 euroa asukasta kohti.

Ensi vuodelle on Äänekoskella suunniteltu noin 8,5 miljoonan euron investoinnit, joista erilliskohteita on 5,5 miljoonan euron verran ja nippuja noin 3 miljoonaa euroa.

Vuosina 2023–2025 nettoinvestoinnit ovat keskimäärin 6,9 miljoonaa euroa.

Lähivuosien 2023–24 suurin leasing-rahalla tehtävä investointi on Koulunmäen yhtenäiskoulu, jonka peruskorjaus tai kokonaan uuden rakentaminen maksaa kaikkiaan 21 miljoonaa. Samoihin tiloihin yläkoulun kanssa on suunniteltu musiikkiopiston ja nuorisotilojen siirtämistä.

Talouskurin lisäksi verotulojen ja valtionosuuksien ennustaminen sekä sote-uudistuksen rahoitus vaikuttavat merkittävästi kaupungin talouteen lähivuosina.

– Tavoitteena on, ettei Äänekoski velkaannu enempää, toteaa talousjohtaja Tapani Hämäläinen.

Kommentoi