Äänekoski kiristää talouskuria – kaupungin henkilöstön koronapalkkio puhutti ja äänestytti valtuustossa

Äänekosken kaupungin henkilöstön koronapalkkio puhutti valtuustossa. Jukka Hynynen

Salla Norontaus

Äänekosken valtuusto hieroi ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2023–25 taloussuunnitelmaa pitkään maanantaina. Valtuusto päätyi äänestämään henkilöstön koronapalkkion vähentämisestä. Lisäksi äänestettiin kahden vakituisen psykiatrisen sairaanhoitajan tarpeesta. Kumpikaan esitys ei mennyt läpi.

Koronapalkkio pysyi ennallaan äänin 39–4. Psykiatrista sairaanhoitajaa ei vakinaisteta, eikä toista palkata äänin 35–8.

Koronapalkkion laskemisen puolesta äänestivät Jarmo Aho (ps.), Mikko Somiska (kok.), Petra Virtanen (ps.) ja Antti Peltomäki (ps.).

Valtuustossa kuultiin myös perinteiset valtuustoryhmien puheenvuorot.

Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen muistutti, että kunnan tavoitteena on selviytyä niin, ettei kukaan jää korona-ajan jalkoihin.

– Matkaa vuoden 2023 alkuun on vielä pitkästi. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat yhteisiä asioita. Miten käy sote-kulujen ja Aster-potilajärjestelmän aiheuttamien lisäkulujen?

– Henkseleiden paukutteluun ei ole varaa, vaikka Äänekoski tekee ylijäämäisen budjetin. Menopuolella on paineita niin lapsiperheiden kuin vanhusväestön olosuhteiden kehittämisessä.

– Äänekoskella on saatu investoitua uusiksi lähes koko koulu- ja päiväkotikanta pussin suusta kiinni pitäen.

Keskustan valtuustoryhmän puheenvuorossa Leila Lindell totesi, että valtuusto on historiallisen talousarviopäätöksen edessä, sillä perustettavat hyvinvointialueet tulevat vaikuttamaan oleellisesti vuoden 2023 taloussuunnitteluun kaupungin oman tuloveropohjan kaventuessa.

– Tuo pohja sisältää tällä hetkellä vielä paljon epävarmuuksia. Verokertymät ja valtionosuudet sekä myös toimialojen talouskurissa pysyminen ovat niistä suurimmat.

Lindell kritisoi sitä, että osa valtuustoryhmistä paaluttaa taloustavoitteita julkisuudessa kesken työn.

– Keskusta esittää, että kaupunginvaltuustolla tulisi olla jatkossa talousarvioseminaarin muodossa aikaa tutustua talousarvioluonnokseen ja käydä riittävä pohjakeskustelu. Laajan kokonaisuuden tutustumiseen tulee olla aikaa enemmän kuin viikko. Talousarvioprosessin kehittäminen on välttämätöntä.

– Kehitysideana seuraavan vuoden 2023 talous- ja toimintasuunnitelmaan esitämme, että alueiden kehitystoimet nostettaisiin selkeästi omaksi kokonaisuudeksi, jota olisi helpompi seurata.

Vasemmiston valtuusryhmän puheenvuoron pitänyt Riikka Happo totesi, että suurin osa nykyisistä verotuloista ohjataan jatkossa hyvinvointialueelle.

– Työolojen kehittämiseen ja johtamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Koronapandemia näkyy sote-kulujen kasvamisena. Lapsiperheiden tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla. Lastensuojelu kaipaa erityishuomiota.

– Rekrytointihaasteiden suhteen on otettava käyttöön kaikki keinot. Oppisopimuskoulutusta lisätään, jotta saadaan osaavia työntekijöitä omiin tarpeisiin. Yrityksille tulee tarjota sujuvaa tonttitarjontaa Nelostien varresta.

– Heikko joukkoliikenteen saatavuus on myös tärkeä keskusteluun nostettava asia.

Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo, että valtuustokaudella löydetään myös jo kadoksissa ollut kulttuurikaupunki.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on huolissaan työntekijöiden jaksamisesta ja määräaikaisten työsopimusten vetkuttamisesta. Lisäksi ryhmä antoi muille valtuustoryhmille palautetta valtuustotyöskentelystä.

– Talousnäkymät ovat toistaiseksi hyvät. Muistetaan kunnioittaa jokaisen puheenvuoroja ja kannanottoja, eikä oteta asioita liian henkilökohtaisesti. Meidät on valittu päättämään kuntalaisten asioista, ei viemään eteenpäin yksittäisen ihmisten asioita, Marko Laitinen totesi.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Tarja Pullinen totesi, että ryhmä kantaa huolta yritäjistä, joita korona on kurittanut eniten.

– Äänekoskea rakennetaan yhdessä.

Kristillisten Paula Forgrén muistutti, että talousarvio on aina kokonaisuus.

– Olemme plussan puolella. Vaikka näyttää, että voimme huikaista, emme tiedä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

– Kolmannen sektorin rooli palveluiden tuottamisessa kasvaa. Heillä on tietoa ja taitoa, joka ei aina tule julki.

Vihreiden Kimmo Tuikka totesi, että nyt on viimeinen kerta, kun valtuusto päättää kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista.

– Olemme aloittaneet kaupunkistrategian valmistelun. Yleisenä tavoitteena on elinvoimainen kaupunki. Rahatilanne vaikuttaa kohtuuliselta ja rohkenemme käynnistää viimeisen suuren kouluprojektin. Voimme kertoa uusille asukkaille, että meillä on terveet koulut.

Ryhmäkurin löystymistä ihmeteltiin

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen kuultiin myös kriittisiä valtuutettujen puheenvuoroja lähivuosien taloudesta.

– Ei pidä allekirjoittaa ihan kaikkea, mitä tulevaisuus tuo. Sen näkee sote-lautakunnan lisämäärärahojen tarpeesta. Hyvinvointialueiden uudistus ei välttämättä tuo positiivisia muutoksia. Vanhusväestö lisääntyy koko ajan. Huolenaihetta tässä kaupungissa on talouden tulevaisuus, kun lisätalousarvioissa tarvitaan miljoonia euroja lisää rahaa, Rolf Nyholm (sd.) totesi.

– Äänekosken kaupunki aikoo palkita henkilöstöään kaikkiaan yli puolen miljoonan euron kokonaiskustannuksella ja tämä kohdistuu sote-henkilöstöön. Summa aiheuttaa pysyvän leikkauksen kaupungin talouteen, koska tämä meno jää pysyvästi vuonna 2022 sote-talouteen miinus-merkkisesti, Petra Virtanen (ps.) muistutti.

– Tämän yhteisistä verovaroista maksetun palkkion olisi ansainnut moni muukin äänekoskelainen. Esimerkiksi Saarijärvi muistaa henkilöstöön 30 euron arvoisella kinkulla – tämä kuulostaa sentään järkevältä.

Virtanen ehdotti Antti Peltomäen (ps.) kannattamana, että kaupunki luopuu 400 euron henkilöstöpalkkiosta ja tarjoaa 100 euron palkkiota sen sijaan.

Ehdotus repi perussuomalaisten rivejä ja Marko Laitinen muistutti, ettei Virtasen esitys ole ryhmän yhteinen esitys.

Jorma Paajanen (sd.) muistutti, että tehdasinvestoinnit tuovat tuloja paikallisille yrityksille, mutta liikennejärjestelyihin pitää kiinnittää parempaa huomiota lähivuosina.

– Äänekoskentie on vaarallinen Rotkolassa. Myös Kotakennääntietä tulee kehittää.

Keskustan Leila Lindell puolestaan esitti Marjatta Huhtan (kesk.) ja Anna-Riitta Pentinpuron (kesk.) kannattamana, että talousarviossa psykiatrinen sairaanhoitajan vakanssin määräaikaisuus poistetaan ja se perustetaan toistaiseksi työsuhteeksi. Lisäksi perustetaan toinen psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssi toistaiseksi työsuhteeksi, minkä kustannusvaikutus on noin 50 000 euroa.

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen muistutti valtuutettuja, että jos esitykset uusista lisäkuluista menevät läpi, ensi vuodelle syntyy alijäämää.

– Haluaisin, että palvelukokonaisuuksien arviointia pitäisi tehdä asiakkaiden näkökulmasta, Anna-Riitta Pentinpuro totesi.

Pekka Ouli (sd.) totesi, että talousarvioon on jo rahat psykologeihin ja rinnakkaisbudjetin tekeminen sairaanhoitajaa varten on turhaa.

– Tarkastuslautakunta pyysi moneen otteeseen edellisellä valtuustokaudella kiinnittämään huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Olisi todella outoa, jos tästä lähdetään luistelemaan. Ehdotan, että äänestetään tästä.

Sirpa Martins (vas.) sanoi, että valtuutetut vastaavat myös kaupungin henkilöstöstä.

Harri Piilonen (kesk.) puolestaan sanoi, että ympäri Suomea on pula psykologeista.

– Eikä rekrytoinnin voi hoitaa ammattiyritysten voimin, eikä yrittää itse. Jos palkataan toinen psykiatrinen sairaanhoitaja, meillä pitäisi silti olla niukasti ylijäämäinen talous.

Lauri Lax (ps.) totesi, että kulut nousevat ensi vuonna 6 miljoonaa euroa, mutta tuotot eivät kasva.

– Meillä on ollut aikaa tehdä talousarvio ja näistä asioista on jo sovittu moneen kertaan. Lisävelan otossa ollaan näillä esityksillä.

Hannu Penttinen (sd.) totesi lyhyesti, että ex-työntekijänä ala-arvoista puhetta korona-ajan haasteiden kohtaamisesta.

– Harmittaa, että ryhmien puheenvuorot olivat silmänlumetta, vaikka alku vaikutti lupaavalta.

Äänekosken talous

Ylijäämät antavat pelivaraa lähivuosille

Äänekosken kaupunki on kerryttänyt ylijäämiä kymmenisen miljoonaa euroa, mikä antaa pientä pelivaraa tuleville vuosille. Kaupungin pitäisi päästä ylijäämäisiin tuloksiin ainakin vuoteen 2025 saakka, vaikka valtionosuuksissa voi piillä yllätyksiä.

Kaupunki saa menestyviltä yrityksiltään hyvin yhteisöverotuloja.

Investointitaso on pystytty pitämään reilussa 10 miljoonassa eurossa viime vuosina ja jatkossakin noin 8,5 miljoonassa eurossa.

Ensi vuodeksi kaupungin talous heikkenee, mutta tuloksen ennustetaan tämän hetkisillä tiedoilla pysyvän edelleen niukalla plussalla noin 100 000 euron ylijäämällä.

Epävarmuustekijät ovat verotulot, toteutuvatko ne ennusteiden mukaisesti sekä se, miten perusturvan toimiala pysyy budjetissaan.

Ensi vuoden budjettiin listatuista investoinneista suurimpia rakennushankkeita ovat Painotalon peruskorjaus, Katvelan päiväkodin talotekniikan peruskorjaus, Suolahden yhtenäiskoulun vanhan osan saneeraus sekä museon peruskorjaus.

Kunnallisteknisen puolen isoimpia investointeja ovat Opistokadun-Kaartotien liikennejärjestelyt sekä Sumiaistentien kevytliikenneväylän teko Suolahdessa, Kuntokadun ja Pankkisillan peruskorjaukset.

Kaikista suurin lähitulevaisuuden investointi on kuitenkin Koulunmäen yhteinäiskoulun yläkoulun rakennushanke.

Sitä kaavaillaan toteutettavaksi leasing-rahoituksella samaan tapaan kuin Äänekoskella on viime aikoina toteutettu muitakin kouluhankkeita, sillä kokonaisuus maksaa 21 miljoonaa euroa.

Kommentoi