Kaupunginjohtaja Matti Tuononen: "Avoimuus ja osallisuus määrittävät päätöksentekoa Äänekoskella tulevana vuonna"

Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo, että kaupunki on kehittynyt viime vuosina. Äänekosken kaupunki

Salla Norontaus

Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen toteaa uudenvuoden juhlapuheessaan, että kaupunki on lähtenyt uusille urille. Äänekoskella otetaan ensi vuonna käyttöön todennäköisesti ensimmäisenä kuntana Suomessa valtionvarainministeriön lanseeraama avoimen hallinnon strategia.

– Tahtotilana on, että avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus näkyisi päätöksenteossa ja toiminnassa aivan käytännön tasolla ja mittarit olisivat jatkuvasti asukkaiden nähtävissä ja asukkaat itse voisivat vaikuttaa tulosten toteumaan.

Tuonosen mukaan Äänekoski-ilmiö on ajattelu- ja toimintatavan muutoksen tulos.

– Kokeilemme rohkeasti uutta emmekä pelkää erottua joukosta. Tähtäämme korkealle, emmekä häpeile sitä.

Tuonosen mielestä Äänekoski on kaupunkina kehittynyt viime vuosina valtavasti.

– Kaupunki on investoinut mittavasti niin koulu-, päiväkoti-, sote- kuin harrastustilojenkin rakentamiseen.

Kokeilemme rohkeasti uutta emmekä pelkää erottua joukosta.

Alkavalla investointikaudella ylivoimaisesti suurin yksittäinen kohde on Äänekosken yhtenäiskoulun yläasteosan uudisrakentaminen.

– Koulun yhteyteen rakennetaan myös uudet nuorisotilat ja kauan kaivatut tilat musiikkiopistolle. Toinen suuri satsaus tehdään viemällä loppuun kulttuurikeskus Painotalon saneeraus.

Lue Tuonosen puhe kokonaisuudessaan tästä:

Hyvät äänekoskelaiset ja uudenvuoden juhlijat,

Tämän kertaisessa uudenvuodenpuheessani raapaisen pintaa koskien koronaa, kaupunkistrategiaa, soteuudistusta, investointeja ja kaupungin tulevaisuutta.

Vuosi 2021 on ollut vauhdikas ja erilainen vuosi. Valitettavasti tämäkin vuosi on kulunut vahvasti koronavaikutteisesti. Meidän kaikkien toimintaa on rajoitettu rankasti, mutta kuitenkin vain ja ainoastaan meidän oman elämämme turvaamiseksi ja suojaamiseksi. Olemme sopeutuneet tähänkin tilanteeseen oikein hyvin, josta lämmin kiitos kaikille Äänekosken asukkaille ja yrittäjille. Olemme osoittaneet syvää yhteisöllisyyttä ja välittämistä.

Tulevan vuoden ensimmäisiä tehtäviä on laatia ja hyväksyä kaupungille uusi strategia. Tällä kertaa kaupunki on lähtenyt aivan uusille urille. Lähtökohtana koko prosessille on valtionvarainministeriön lanseeraama avoimen hallinnon strategia. Ministeriössä seurataan tarkoin meidän kaupunkimme toimintaa, koska taidamme olla Suomen ensimmäinen kunta, jossa kunnan strategiatyössä noudatetaan näitä avoimen hallinnon periaatteita. Vahvimpana vaikuttajana meillä on avoimuus ja osallisuus. Hankkeeseen ovat saaneet vaikuttaa kaikki halukkaat.

Mielipiteitä on kysytty hyvin laajalta joukolta ihmisiä, yrityksiä ja muita sidosryhmiä. Tahtotilana on, että avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus näkyisi päätöksenteossa ja toiminnassa aivan käytännön tasolla ja mittarit olisivat jatkuvasti asukkaiden nähtävissä ja asukkaat itse voisivat vaikuttaa tulosten toteumaan. Emme haluaisikaan enää käyttää suomalaisille outoa ja kummallista vierassanaa strategia, vaan puhumme ilmiöstä – Äänekoski-ilmiö. Tätä yhteistä ilmiötä me kaikki rakennamme, rakennamme ilmiömäisen hyvää kaupunkia. Ilmiö on todellisen ajattelu- ja toimintatavan muutoksen tulos. Kokeilemme rohkeasti uutta emmekä pelkää erottua joukosta. Tähtäämme korkealle, emmekä häpeile sitä. Emme kysy miksi, vaan miksi ei?

Tulevaa vuotta värittää koronan lisäksi itsenäisyytemme ajan suurin kuntauudistus, kun kunnissa tehdään toimenpiteitä sosiaali-, terveys- ja pelastusalan tehtävien siirtämiseksi uusille hyvinvointialueille. Manööveri on erittäin suuri, työläs ja riskialtis. Niin Äänekoskella kuin koko Suomellakaan ei ole varaa epäonnistua tässä uudistuksessa. Koko valmistelua leimaa kiireen tuntu ja lukuisten yksityiskohtien epäselvyys. Kaupungin kannalta edunvalvonta on kriittisessä asemassa. Kuinka me turvaamme, että toisaalta kaupunkilaisten erittäin hyvät sote-palvelut säilyvät jatkossakin samalla tasolla, ja toisaalta, kuinka me turvaamme, että jäljelle jäävien tehtävien toteuttamiseen jää riittävä rahoitus ja resurssointi.

Itse katson, että kaupunki on viime vuosina kehittynyt valtavasti. Kaupunki on investoinut mittavasti niin koulu-, päiväkoti-, sote- kuin harrastustilojenkin rakentamiseen. Kuluvana vuonna investointikohteina ovat olleet muun muassa kulttuurikeskus Painotalon korjausremontin aloittaminen, koulunmäen koulun b-osan saneeraus ja ylipainehalli. Lähiliikuntapaikkoja parannettiin ja kehitettiin niin Honkolassa, Hietamalla, Koivistossa, Konginkankaalla, Suolahdessa, Mämmellä kuin Sumiaisissakin.

Vuoden 2022 talousarviossa otettiin käyttöön investointien hallinnassa aivan uusi malli, investointipooli. Ideana tässä on, että valtuusto hyväksyi investointikohteita useammalle kuin yhdelle vuodelle, eli nyt hyväksyttiin investointeja vuosille 2022–2025. Uudessa mallissa investoinnit jaettiin kahteen eri kategoriaan: erilliskohteisiin ja investointinippuihin. Erilliskohteet ovat kertaluonteisia ja isohkoja kohteita, joilla kullakin on oma, valtuuston nähden sitova, kustannusarvionsa. Investointinippuihin on puolestaan koottu yhteen toistuvaisluoteisia kohteita, joita tehdään vuodesta toiseen, esimerkkinä vaikkapa katujen päällystys tai puistojen kehittäminen.

Alkavalla investointikaudella ylivoimaisesti suurin yksittäinen kohde on Äänekosken yhtenäiskoulun yläasteosan uudisrakentaminen. Kyseisen koulun yhteyteen rakennetaan myös uudet nuorisotilat ja kauan kaivatut tilat musiikkiopistolle. Toinen suuri satsaus tehdään viemällä loppuun kulttuurikeskus Painotalon saneeraus. Myös kaupungintalon peruskorjauksen suunnittelu alkaa investointikauden loppupuolella.

Junnu Vainio sanoitti kappaleessa Hyvää huomenta Suomi: ”Uinuu Putaa, Konginkangas, Laukaa, Yössä kylän läpi jyrään, melkein nolottaa.” Vaan eipä nolottaisi laulun rekkakuskia enää parin vuoden kuluttua, sillä valtiovarainministeriö myönsi jokunen viikko siiten 500 000 euron rahoituksen kevyenliikenteenväylän suunnitteluun ja rakentamiseen Konginkankaan keskustasta Nelostien eteläiseen liittymään. Kaupunki on sitkeästi tehnyt vuosia, ellei vuosikymmeniä, vaikuttamistyötä tämän hankkeen eteen. Nyt viimein, oman kaupunkimme kansanedustajan, Juho Kauton, erittäin vahvan vaikuttamistyön ja aloitteen edesauttamana tämäkin hanke saadaan vietyä maaliin. Tosin kaupunginvaltuuston on tähän kaupungin rahoitusosuus osoitettava, mutta luotan siihen, että valtuutetut ovat tässä tärkeässä turvallisuusasiassa melko yksimielisiä.

Arvoisat Uudenvuoden vastaanottajat,

Näin lopuksi haluan vielä kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta. Me kaikki yhdessä: asukkaat, yrittäjät, kaupungin henkilöstö ja poliittiset päättäjät olemme muokanneet tästä rakkaasta kaupungistamme haluamamme näköisen ja tulevaisuudenkin me rakennamme yhdessä välittämällä ja huolehtimalla toisistamme. Välitän tässä samalla onnittelut ja kiitokset Koiviston koulun 6. luokalle, joka voitti Suomen reiluin luokka 2021 -kilpailun. Mahtava esimerkki, miten ihmiset otetaan kaikki huomioon samanarvoisina ja heistä aidosti välitetään.

Kuten kiinalaisessa sananlaskussa sanotaan “Jos haluat olla onnellinen tunnin – ota päiväunet. Jos haluat olla onnellinen päivän – mene kalaan. Jos haluat olla onnellinen vuoden – peri omaisuutta. Jos haluat olla onnellinen koko loppuelämäsi – auta muita.” Itse haluaisin vähän tuunata viisaan sananlaskun viimeistä virkettä kuulumaan seuraavasti: Jos haluat olla onnellinen koko loppuelämäsi – auta muita, mutta muista huolehtia myös itsestäsi.

Ilmiömäisen hyvää uutta vuotta kaikille – kiitos

Kommentoi