Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Veneilijät uskovat, että Äänekosken sataman kehittäminen hyödyttäisi kaikkia

Venesatamien ympärille on kehitetty useilla paikkakunnilla monenlaista toimintaa, sillä satamat vetävät puoleensa veneilijöiden lisäksi myös lähiasukkaita sekä turisteja aina motoristeista karavaanareihin.

Äänekosken satama Mustaniemessä on paikkakunnan venesatamista suurin. Venepaikkoja on 385 ja lisänä on vierasvenelaituri.

Satamasta löytyy tiettyjä perustoimintoja veneilijöille, kuten suihku- ja wc-tilat, vesipiste, jäteveden imulaitteet ja polttoainemyyntiä, mutta varsinaisia palveluita ei ole.

Voisiko Äänekosken satamassa olla jotain muutakin?

Mille olisi tarvetta ja olisiko Keiteleessä nykyistä suurempaa potentiaalia matkailullisesti?

Parhaita vastaajia asiaan ovat satamien pääkäyttäjät eli veneilijät.

Ala-Keiteleen Pursiseuran kommodori Petteri Laahaselle ja varakommodori Tommi Särkälle Äänekosken satama on varsin tuttu, sillä molemmat pitävät siellä veneitään - siitä huolimatta, ettei kumpikaan heistä ole paikkakunnalta.

Petteri asuu Jyväskylässä ja Tommi pääkaupunkiseudulla.

Veneilyä pitkään harrastaneet miehet tietävät, millainen on nykyveneilijä ja millaisiin satamiin veneen keula mieluiten käännetään.

– Nykyveneilijä on tottunut käyttämään palveluja ja valmis niistä myös maksamaan, miehet paaluttavat.

Laahanen ja Särkkä tunnustautuvat veneilijöiksi, jotka veneilevät mielellään retkeilymeiningillä myös luonnon helmassa, mutta yhä useampi nykyveneilijä liikkuu heidän mukaansa satamasta toiseen käyttäen palveluita.

– Eivät veneilijät mitään glamouria ole vailla, mutta ne paikat vetävät, joissa pystyy esimerkiksi käymään rantaravintolassa syömässä.

Keiteleellä veneileville Äänekosken satama ei ole tällä hetkellä se paikka, joka vetäisi miesten mukaan veneilijöitä puoleensa.

– Jos liikutaan Keiteleen ja Päijänteen välillä, niin kyllä ne pysähdyspaikat ovat veneilijöillä useimmiten Matilanvirta ja Suolahti tai sitten vasta Laukaa. Syy on se, että Äänekoskella satama on jäänyt ajasta jälkeen jo ihan sen suhteen, että vierasvenelaituri olisi uusinnan tarpeessa, eikä palveluita oikein ole. Nykyveneissä on esimerkiksi tarve sähkölle ja akkujen lataamismahdollisuudelle vaikkapa jääkaappia varten. Äänekosken satamassa sähköpiste on etäällä vierasvenelaiturista ja vaatisi omien jatkojohtojen virittelyn. Nykyaikaisissa vierasvenelaitureissa on sähköpisteet ja yleensä myös vesipiste, jolloin vesien täyttö on helppoa.

Myös wc- ja suihkutilat kaipaisivat Äänekosken satamassa Laahasen ja Särkän mukaan uudistusta.

– Jos Äänekosken satamassa olisi ajanmukaiset sosiaalitilat ja joku toimiva pikkukahvila terassilla, niin varmasti Äänekoski kiinnostaisi enemmän veneilijöitä. Sellainen houkuttelisi satamaan viihtymään varmasti myös muita kuin veneilijöitä, he arvioivat.

Rantapuistossa on uusi vierasvenelaituri.

– Mutta se on pelkkä laituri, siellä ei ole veneilijöille palveluita.

Veneilijät sanovat ymmärtävänsä, että satamapalveluihin panostaminen maksaa.

– Kyllä sen ymmärtää, ettei raha Äänekoskellakaan kasva puissa. Mutta ei palveluiden ilmaisia tarvitse olla, kyllä esimerkiksi Päijänteellä liikkuvat veneilijät ovat tottuneet maksamaan yöpaikasta vierasvenelaiturissa ja sähköstä. Kun puitteet ovat kunnossa, niistä kyllä mielellään maksaa.

Matilanvirtaa Laahanen ja Särkkä kehuvat, ja toivovat sinne panostettavan jatkossakin.

– Matilanvirralla on nyt palveluita laitettu hyvin kuntoon. Toivottavasti nykyiset yrittäjät pystyisivät kehittämään paikkaa edelleen.

Päijänne on molemmille miehille tuttu.

– Päijänteellä tulee veneiltyä kesälomalla. Tykkään käydä Lahdessa ja Heinolassa. Keiteleellä puolestaan välimatkat ovat hitaalle veneelle miellyttävät, Laahanen kertoo.

Tommi kulkee liikkuvalle kesämökilleen Äänekoskelle Etelä-Suomesta, koska Keitele tuli tutuksi jo lapsuudessa.

– Keitele tuntuu kotijärveltä. Tänne vetää erityisesti Keiteleen eräluonto. Päijänteen rannat alkavat olla jo täynnä mökkejä ja asutusta, mutta Keiteleellä on vielä aitoa eräluontoa.

Laahanen ja Särkkä näkevät, että Päijänteellä veneilemään tottuneiden saamisessa Keiteleen puolelle on omat haasteensa juurikin satamien ja palveluiden suuren eron vuoksi.

– Se olisi lottovoitto, jos Keiteleeltä pääsisi vielä joku päivä Saimaalle asti. Se toisi veneilijöitä Keiteleelle asti aivan eri tavalla. Potentiaaliahan täällä olisi vaikka kuinka. Sekä Keitele että Etelä-Konnevesi ovat todella upeita järviä. Äänekosken ja Konneveden kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä veneilyasiassa, miehet ehdottavat.

He nappaavat myös vinkin Äänekosken satamaan Konnevedeltä.

– Siellähän on risteilyalus, joka toimii myös satama ravintolana. Eihän Äänekoskelle tarvitsisi välttämättä kiinteää satamapaviljonkia rakentaa.

– Tämä kaikki vaatisi vain puuhanaisia ja -miehiä sekä uskaliaita yrittäjiä.

Keitele-järveä he pitävät arvossa.

– Kestitsin täällä merellä veneilyä pitkään harrastaneita yhteistyökumppaneita, jotka eivät olleet aiemmin liikkuneet sisävesillä. He oliva todella ihmeissään, miten hieno järvi Keitele on ja sanoivat, etteivät ole edes tienneet tällaisia eräluontomaisemia olevan Suomessa olemassakaan, Laahanen lisää.

385

Venepaikkojen määrä Äänekosken satamassa