Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Suolahden, Sumiaisten ja Konneveden välimaastossa tänä vuonna poikkeuksellisen paljon susihavaintoja

Suolahden, Sumiaisten ja Konneveden välimaastossa on tehty tänä vuonna poikkeuksellisen runsaasti susihavaintoja.

– Siellä on selkeä havaintorypäs, kymmeniä havaintoja tämän vuoden puolella, Suomen Riistakeskuksen Keski-Suomen alueen riistapäällikkö Olli Kursula vahvistaa.

Kursula ei ole susihavaintojen lisääntymisestä hämmästynyt, sillä suuntaus on linjassa susikannan valtakunnallisen kasvun kanssa.

– Suomen susikanta on nyt vahvempi kuin se on ollut koskaan sinä aikana, kun susikantaa on Suomessa seurattu. Susi oli aiemmin hyvin harvinainen ja on se sitä edelleen, mutta painopiste sen levinneisyydessä on nyt muuttunut.

Susikantaa seurataan erityisesti petoyhdishenkilöjärjestelmän avulla. Petoyhdyshenkilöt raportoivat varmistetuista petohavainnoista ja Luonnonvarakeskus käyttää tietoja laatiessaan kanta-arvioita.

Aiemmin susia oli lähinnä Itä-Suomessa, mutta nyt laji on levittäytynyt Kursulan mukaan runsaasti myös Satakunnan ja Pohjanmaan alueelle.

– Keski-Suomi on sitten tässä välissä, läpikulkupaikkana. Viime vuodesta lähtien susia on liikkunut Keski-Suomessa aiempaa enemmän, koska kokonaiskanta on lisääntynyt, Kursula selvittää.

Susia on liikkunut aiempaa enemmän, koska kokonaiskanta on lisääntynyt.

Hän jatkaa, että vaikka Keski-Suomen susimäärä on kasvanut koko susimäärän kasvun myötä, mutta toistaiseksi laumaantumista ei ole vielä havaittu.

Olli Kursula kertoo, että sudet laumaantuvat perheenä. Jos pari löytää toisensa ja pentuja syntyy, pennuista vanhin jää usein auttamaan susipariskuntaa uuden pentueen kanssa. Muut prheen nuoret, etenkin urokset lähtevät seikkailemaan ja vaeltelemaan puolison etsintä mielessä.

– Nämä nuoret vaeltajat hakevat omaa reviiriä ja kumppania, ja juuri näitä vaeltajia liikkuu Keski-Suomessa. Niitä tulee tänne sekä idästä että lännestä.

Varsinaisen susilauman koko voi vaihdella Kursulan mukaan susiperheen koon mukaan kolmesta sudesta enimmillään noin kymmeneen.

– Yhtään syntynyttä reviiriä tai susilaumaa ei ole tällä hetkellä Keski-Suomessa tiedossa, mutta on mahdollista, että myös tänne sellaisia syntyy. Se ei ole oikeastaan kuin ajan kysymys, jos katsoo susikannan kehitystä, Kursula tietää.

Susimääriä ja niiden liikkeitä on alettu seurata myös susien tuoreista ulosteista saatavien dna-tietojen avulla.

– Ulosteita on kerätty lauma- ja parireviireiltä parin vuoden ajan. Tällä tavalla esimerkiksi Konnevedellä viime kesänä liikkunut susi pystyttiin tunnistamaan nuoreksi sudeksi, jonka dna oli kerätty aiemmin talteen Kuhmossa. Se oli syntynyt todennäköisesti siellä keväällä 2020 ja kevättalvella 2021 se sitten lähti liikkeelle kohti Keski-Suomea, ja elokuussa siitä tehtiin havainnot Konnevedellä.

Viime syksynä useampi susipariskunta liikkui Kursulan mukaan Keski-Suomessa. Niitä liikuttaa paikasta toiseen ravinto. Nuoremmat vaeltelijat sen sijaan etsivät puolisoa hyvin pitkästäkin matkasta.

Keski-Suomessa olevien susien määrää on Kursulan mukaan juuri tästä syystä hyvin vaikea arvioida.

– Sudet liikkuvat järjettömän pitkiä matkoja. Eräs pantasusi kulki Kainuusta Keski-Suomen läpi Turun seudulle, Turusta taas Keski-Suomen läpi Kuopioon, sieltä Ouluun ja Rovaniemelle.

– Jos nuori susi on tänään Keski-Suomessa, se voi olla muutaman päivän päästä jo todella kaukana.

Kursula muistuttaa, että vaikka susihavainnot ovat lisääntyneet, ihminen ja susi kohtaavat harvoin.

– Ei susia tarvitse pelätä. Yksittäisistä kulkijoista on harvoin harmia. Lammastiloille koituneet vahingot ovat tietysti ikäviä.

Muista pedoista karhu- ja ilveskannat ovat Kursulan mukaan alueella hyvin vakaat.

– Koko Keski-Suomessa karhuja on tällä hetkellä noin 150 ja noin 30 pentua lienee syntynyt vuodenvaihteessa. Voi sanoa, että jos karhun pääsee näkemään, niin kannattaa lotota. Karhujen kanssa on hyvin vähän ongelmia, jos ei oteta lukuun muutamia hunajakarhuja, jotka ovat haitanneet hunajantuotantoa.