Äänekosken valtuusto kuittasi reilut 2 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen – lähivuosien tulonmenetykset huolestuttavat

Äänekosken kaupungin viime vuoden tilinpäätös kipusi 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

Kaikkiaan kaupungilla on nyt 11 miljoonaa kertynyttä ylijäämää.

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa, mikä tarkoittaa kunnille siirtymistä vielä tuntemattomaan aikaan, jonka valtionosuuksia tai verotulokertymää on vaikea ennustaa. Äänekosken luottamushenkilöt ja päättäjät ovat tähän mennessä onnistuneet pitämään kiinni talouskurista.

– Ennustukset verotuloista näyttävät huonolta. Valtuustojen tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia, etteivät määrärahat ylity, totesi Seppo Ruotsalainen sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Ruotsalaisen mukaan Äänekoskella on tehty hyviä päätöksiä ja investointeja pitkä lista, mutta tuulivoimalinjaus tarkoittaa sitä, että kaupunki tulee tulevaisuudessa menettämään yhteisöverotuloja.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Leila Lindell muistutti, että tulevaa suunnitellessa on hyvä muistaa myös koko kunnan alueen tasapainoinen kehittäminen.

– On tärkeää pitää Konginkangas, Suolahti, Sumiainen ja Äänekosken kylät elinvoimaisina – unohtamatta keskustaajamaa. Yhteistyö järjestöjen ja kylillä toimivien yhdistysten välillä on aktiivikansalaisten tuoma, hyvin edullinen voimavara ja sitä kannattaa hyödyntää.

Keskustan valtuustoryhmä kantoi huolta myös investointien korkeasta tasosta suhteessa kaupungin tuottoihin.

– Huolestuttavaa on myös katujen korjausvelan kasvu.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Simo Holopainen muistutti, että vaikka sosiaali- ja terveystoimialan budjetti ennakoidusti ylittyi, selvisi toimiala myrskyjen läpi.

– Pandemiasta johtuva hoitovelka sosiaali- ja terveyspalveluissa on vielä hoidettava. Iso osa toiminnoista siirtyy aluevaltuuston päätöksenteon alle ensi vuonna. Meidän on huolehdittava, että palvelut säilyvät jatkossakin lähipalveluina Äänekoskella.

– Äänekoskella on panostettu koulutuksen infraan. Pandemian jälkihoidossa on keskityttävä ammattitaitoisen henkilöstön hyvinvointiin.

Vasemmistoliitto antoi kaupunginhallitukselle kritiikkiä viimeaikaisesta päätöksenteosta.

– Teollisuuden investoinnit ja uudet vihreät innovaatiot osoittavat, että ympäristöohjelmassa mainittu hiilineutraali Äänekoski -tavoite on edistynyt vahvasti. Tätä myönteistä ympäristön kannalta kestävää kehitystä ovat nousseet uhkaamaan kaupunginhallituksen niukan enemmistön päätökset. Siitä olemme aiheellisesti huolissamme myös ilmaston, lastemme tulevaisuuden, kaupungin talouden ja energian riittävyyden näkökulmasta.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Marke Tuominen muistutti, että nykyajassa on vaikeaa ennustaa, mihin uudet talousluvut tulevat asettumaan.

– Vaikeaa se on ollut edes vuoden aikajänteellä. Käsittelemme nyt tilinpäätöstä, joka on muutettu talousarvio. Tulemme elämään myös kuntataloudessa vaaran vuosia. Entinen aika ei palaa ainakaan kymmeneen vuoteen.

– Ensi vuoden alusta hyvinvointialueen myötä kaupunki menettää verotuloja enemmän kuin kaupungilta siirtyy sotemenoja hyvinvointialueelle. Tämän tiedon mukaan veroprosentista leikataan 12,64 prosenttia. Sote-uudistuksen myötä liikkumatila kaupungin taloudessa pienenee ja sopeutumisen vaihtoehdot vähenevät.

Tuominen toi esiin myös Äänekosken uuden kaupunkistrategian haasteet.

– Äänekoski-ilmiö tulee ottaa vakavasti. Suurin haaste on kun sillä aletaan johtamaan. Strategiassa on pysyttävä, eikä se voi poukkoilla päivän politiikan mukaan.

Äänekosken Maltillisten Marjo Rautiainen totesi, että valtuustoryhmä täyttää kevään viimeisessä kokouksessa pari penkkiä enemmän kuin aikaisemmin.

– Ihmisten hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Talous ja peruspalvelut pitää olla tasapainossa. Koko kaupungin työnantajaimagoa tulisi saada kohehtumaan. Peruspalvelut ovat avainasemassa. Kaupungissa pitää katsoa suopeasti kaikenlaista yrittämistä ja pyrkiä vastaamaan työvoiman tarpeeseen nopeallakin aikataululla.

– Ilmiöksi päästään vasta kun kuullaan aidosti kuntalaisia. Useista uhkakuvista huolimatta Äänekoskella on käsissään valttikortteja, kuten kehittyvät yhteydet ja tulevat tehdashankkeet.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Tommi Lunttila totesi olevansa huolissaan kaupungin väestönkehityksestä.

– Äänekosken kaupungin talous on koko kuntakenttään nähden hyvässä kunnossa, eikä häviä vastaavankokoisille kaupungeille yhtään. Meidän on jatkettava uusien toimintatapojen kehittämistä soteen siirtymisestä huolimatta.

– Työllisyysprosentti voi olla parempi. Työikäisen väestön määrä vähenee ennusteiden mukaan jopa 20 prosenttia tulevaisuudessa. Äänekoskella on kaikki edellytykset olla kiinnostava ja houkutteleva kaupunki, mutta sen toteutumiseksi ei synny valtion tukipäätöksiä, se tehdään itse.

– Tulevaisuudessa ei voi välttyä investoinneilta, joissa sisältyy velanottoa.

Kristillisten Paula Forgrén muistutti, että merkittävä määrä Äänekosken henkilöstöstä siirtyy vuoden vaihteessa hyvinvointialueen palvelukseen.

– Kunnan tärkeä tehtävä on toteuttaa jäljelle jääviä toimintoja mahdollisimman viisaasti.

Vihreiden Kimmo Tuikka sanoi ryhmäpuheenvuorossaan puolestaan, että monilla elinkeinoelämän aloilla pandemia aiheutti työttömyyttä.

– Edelleen meillä on työttömiä suhteellisesti enemmän kuin koko Keski-Suomessa. Poismuuttajissa on paljon nuoria, mikä vääristää väestön ikäjakaumaa. Tämä aiheuttaa haasteita myös koulujen opetuksen järjestämiseen.

– On mielenkiintoista nähdä, miten moottoritie Jyväskylän suuntaan alkaa vaikuttaa.

Kaupungin tulos olisi yltänyt jopa lähemmäs kolmea miljoonaa euroa ilman ylimääräisiä poistoja, kuten Koulunmäen C-osan rakentamissuunnitelmaa. Vanha koulurakennus pitää ensin purkaa.

Myös sairaanhoitopiirin alijäämien kattaminen kuormitti Äänekosken taloutta muiden kuntien tavoin. Viime vuoden tilinpäätökseen kirjataan peräti 3,1 miljoonan euron miinus sairaanhoitopiirin alijäämien kattamiseen.

Lukuihin vaikuttaa osaltaan myös se, että valtio tilitti kunnille osan kuluvan vuoden verotuloista jo joulukuussa 2021.

Valtionosuudet vähenivät viime vuonna reilut 9 miljoonaa euroa vuodesta 2020. Kunnallisveron tuotto kasvoi noin 2,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Yhteistöveron tuotto puolestaan oli reilut 11 miljonaa euroa ja jopa reilut 40 prosenttia edellisvuotta parempi.

Kokonaisuudessaan kaupungin verotulot kasvoivat viime vuonna noin 6,4 miljoonaa euroa. Investointeja toteutettiin 8,3 miljoonalla eurolla.

Koko kaupunkikonsernin tulos sen sijaan heikkeni ja painui 2,6 miljoonaa alijäämäiseksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen maanantaina kokouksessaan.