Äänekosken tarkastuslautakunta nosti viime vuoden tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä toukokuussa esiin useita kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi Äänekosken kaupungin käytännön toimintaa elinvoiman kehittämisessä ja uusien asukkaiden houkuttelemisessa sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan toteuttamisessa.
Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että koko Äänekosken kaupunkiorganisaatio tarvitsee selkeät eettiset ohjeet, jotta kiusaamisen ja häirinnän osalta varmistetaan nollatoleranssi.
Tarkastuslautakunta haastatteli ja kuuli arviointityönsä taustaksi niin lukuisia johtavia viranhaltijoita kuin tytäryhtiöiden toimitusjohtajia ja puheenjohtajia.
Kaupungin henkilöstöresurssit ja työvoiman saatavuus huolestuttivat tarkastuslautakuntaa. Hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeistuksen todettiin puuttuvan kokonaan. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyössä nähtiin myös kehittämisen varaa.
Kaupunginhallitus laati kysymyksiin vastaukset lokakuun lopulla.
Valtuusto käsitteli vastauksia maanantaina kokouksessaan.
Valtuutettu Marjatta Huhta (kesk.) muistutti, että tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa kuntahallinnon ohjeistuksen noudattamista.
– Tarkastuslautakunnan työ ei ole hyvin vuoksi tehtävää työtä. He ovat yksimielisesti päätyneet näihin havaintoihin. Vastaukset eivät ole tyydyttäviä.
– Palautejärjestelmän kehittämiseen on vastattu vain muutamalla rivillä. Miten saadaan tietoa Äänekosken asukkaista, kun nykyinen palautejärjestelmä ei pysty erottelemaan eri toimialueita.
Huhta kritisoi myös kaupunginhallituksen vastausta konsernia koskevan hyvän hallintotavan kehittämiseen.
– Kirjalliset ohjeet näiden toimintatapojen noudattamisesta puuttuvat edelleen. Myös esimerkiksi epäasialliseen kohteluun puuttumisen tueksi ei ole vieläkään konkreettisia ja kirjallisia toimintaohjeita.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen vastasi, että epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi on olemassa kaupungin sisäiset ohjeet.
– Saamme myös vertailukelpoista tietoa oman kunnan alueelta tulevista palautteista ja niitä käydään läpi kaupunginhallituksessa.
Huhta lisäsi, että palautejärjestelmän pitää myös ilmentää, millaisessa ajassa asukas saa tietoa kysymästään asiasta.
– Kaupunkirakennelautakunta esimerkiksi käy palautteet läpi viikottain, Tuononen vastasi.
Vs. rakennuttajapäällikkö Erika Räihä totesi, että palautejärjestelmästä saadaan palautetta monelta eri toimialalta sekä myös toimenpide-ehdotuksia.
– Asukkaalle annetaan vastaus mahdollisimman pian. Samalla seurataan, miten palautejärjestelmät toimivat muissa kunnissa.
Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä tarkensi, että tarkastuslautakunta on kysynyt kaupunginhallitukselta nimenomaan ohjeistusten laatimisen aikataulusta, eikä sitä ole vielä määritelty.
– Kaupunginhallitus voi seuraavaksi aikatauluttaa nämä asiat, kun sote-työtaakka on ohi vuoden vaihteessa.
Valtuutettu Anna-Riitta Pentinpuro (kesk.) sanoi, että eettiset ohjeet ja hyvät hallinnon ohjeet puuttuvat edelleen. Kaupungilta puuttuvien kirjallisten ohjeiden aikataulusta ja niiden toteuttajasta olisi hyvä saada tietoa.
– Sisäistä valvontaa olisi myös hyvä pohtia ja se kuuluu hyvän hallinnon puolelle.
Kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu Henna Penttinen (kesk.) totesi, että tarkastuslautakunnan kysymyksiin vastaaminen on ollut äärimmäisen turhauttavaa.
– Mielestäni kaupunginhallitus on epäonnistunut tässä tehtävissä. Virkamiesjohto on ohjannut luottamusmiehiä voimakkaasti vastauksien laatimisessa.
Valtuutettu Pekka Ouli (sd.) muistutti, että määrärahamuutosten seuranta on edelleen puutteellista.
– Nyt eletään haastavassa tilanteessa. Miten pystyisimme reagoimaan kasvaneisiin kustannuksiin ja onko meillä henkilöitä, joilla on aikaa tehdä ennusteita riittävän ajoissa, Ouli kysyi.
Talousjohtaja Tapani Hämäläinen vastasi, että kaupungilla on työkaluja määrärahojen seuraamiseen.
– Tällä hetkellä tuoreimmat raportit saadaan jo seuraavana päivänä. Toimialoilla on vastuu, että ne pysyvät omissa budjeteissaan.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Leila Lindell (kesk.) sanoi, että Äänekoskella moni asia on hoidettu hyvin.
– Tarkastuslautakunta näkee riskejä, joihin nämä nyt esillä olevat kysymykset perustuvat, Niihin vastaaminen perusteellisesti kertoo siitä, että ne otetaan vakavasti. Toivoisin, että vastauksia vielä muokattaisiin sellaiseen suuntaan, että niistä saataisiin enemmän hyötyä. Yheisen hyvän rakentamiseen pitää tehdä enemmän pohdintaa.
Lindell näki tärkeänä, että kaupungille tehdään hyvän hallintotavan ohjeistus sekä eettiset ohjeet.
– Tarkastuslautakunta on tarkoittanut hyvää näillä kysymyksillä, mutta vaikuttaa siltä, että kaupunginhallitus ei ole käynyt virkamiesten kanssa niistä riittävää keskustelua.
Marjatta Huhta esitti Anna-Riitta Pentinpuron kannattamana, että selvitys palauttaa asian kaupunginhallitukselle valmisteluun. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen (kesk.) pyysi, että valtuusto tekee asiassa yksimielisen päätöksen.
Arviointikertomusta käsiteltiin alun perin kesäkuun kaupunginvaltuustossa.