Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sankarihaudoille laskettiin seppeleet Äänekoskella: "Sukujen tarinat sanoittavat sota-aikaa tuleville sukupolville"

Äänekosken Suolahden, Sumiasten ja Konginkankaan sankarihaudoille laskettiin aamupäivällä seppeleet itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusten jälkeen.

Äänekosken hautausmaan sankarihaudoilla puheen pitänyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Halttunen (kesk.) muistutti, että jokaisella suvulla ja perheellä on sota-aikaan liittyvät muistonsa.

– Kerrotaan, että sodankäyneet miehet eivät koskaan lopettaneet sotaansa. Oli aika, jolloin lottana toimiminen oli häpeä. Siitä ei saanut puhua. Evakkoja taas leimasi kotiseudun ikävä ja menetyksen katkeruus, mutta sinnikäs selviytyminen – vaikka hammasta purren.

Halttusen mukaan tarinat siirtyvät sukupolvelta toiselle.

– Kertomattomat tarinat voivat jäädä painostavaksi hiljaisuudeksi, asioiksi, joista ei saa eikä osaa puhua. Vaiettu historia jää taakaksi seuraaville sukupolville, usein selittämättöminä tunteina. Siksi tarinoita sota-ajasta ja sen ihmisitä on syytä kertoa ja kerrata. Aina vaan uudestaan.

– Isopappani Aarne puolusti isänmaatamme jatkosodassa Karjalan kannaksella. Valkeasaaren asemalla Aarneen osui kiväärinluotien lisäksi iso kranaatin sirpale. Hän näytteli kuollutta vakavasti haavoittuneena, kun vihollisen joukot kulkivat ohitseen. Tämä selkärankaan asti mennyt sirpale jätti papan alaselkään omenankokoisen montun. Kranaatin sirpale aiheutti hänelle jatkuvat kivut kunnes matkasi Aarnen mukana hautaan asti.

– Vaimoni pappaa odotettiin kotiin jatkosodan päätyttyä, mutta Sulo ei koskaan palannut rintamalta. Hän oli joutunut tykistötuleen ja sen jälkeen hänestä ei ole mitään tietoa. Sulon vaimo Elli, siis vaimoni mummo, toimi lottana maanpuolustuksen hyväksi. Sotaleski sai Lottamuistomitalin ansiokkaasta toiminnastaan Lotta Svärd-järjestössä.

– Oma pappani ei suostunut koskaan puhumaan sota-ajoistaan meille, katsoi vaan ikkunasta ulos ja silmäkulmastaan valui kyynel.

Suomen talvi- ja jatkosotiin osallistui noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Heistä menehtyi noin 90 000. Puolisonsa menetti 30 000 leskeä. 55 000 lasta jäi sotaorvoiksi. Lisäksi runsaat 70 000 lasta lähetettiin pakoon sotalapsiksi erityisesti Ruotsiin ja Tanskaan. Äänekoskelaisia kaatui sodissa 451 täällä asuvaa. Rintamalla puolusti isänmaataan 3 322 äänekoskelaista Keiteleen rannoilta. Tämä käy ilmi Ääneseudun veteraanimatrikkelista.

– Myös lähes puoli miljoonaa kotinsa menettänyttä evakkoa oli asutettava pikavauhtia. Sota vaikutti jokaiseen suomalaiseen ja tuotti valtavaa tuskaa ja ahdistusta – niin kuin tänään Ukrainassa.

Halttunen muistutti, että sukujen tarinoista löytyy itse kullekin omia arvoja.

– Suvun tarinoista voimme ammentaa itsellemme voimaa ja rohkeutta ja tunnistaa äitiemme ja isiemme vahvuuksia ja heikkouksia. Mikä on sinun sukusi sota-ajan tarina? Mitä se kertoo rohkeudesta ja pelosta, sinnikkyydestä ja lannistumisesta, välittämisestä ja hylkäämisestä? Mitä tahansa se kertookin, se on suomalainen tarina, josta voi oppia. Se on osa todellisuutta ja sen pohjalle voi rakentaa uutta suomalaisuutta ja elämänrohkeutta.

– Isänmaalla on hinta, kallis hinta. Siniristilippu hulmuaa tänään itsenäisyyspäivänä kertoen verenpunaisia kohtaloita, sukujen tarinaa ja muistuttaa meitä: ”me emme koskaan unohda”.

Tällä sankarihaudalla, Suomen itsenäisyyspäivänä, kerromme joka vuosi, miten kiitollisia olemme kauniista isänmaastamme, rikkaasta äidinkielestämme, monipuolisesta kulttuuristamme ja turvallisesta yhteiskunnastamme.

– Me kiitämme teitä veteraanit, sota-orvot ja -lesket, mullassa nukkuvien omaiset. Te ette turhaan ponnistelleet, uhranneet ja puolustaneet. Te ette turhaan lahjoittaneet. Kiitämme teitä, maamme jälleenrakentajat. Saimme lahjaksi isänmaan, itsenäisen Suomen.

Äänekosken hautausmaan seppeleenlaskutilaisuudessa oli mukana useita nuoria. Kanttorina toimi nuori Juhani Hintikka. Sankarihaudalla vartiossa seisoivat isoset Shara Fernandez ja Mira Jussinmäki. Tapahtuman striimasivat Akusti Väisänen ja Jere Hirvanen.