"Revanssia lähdetään tottakai hakemaan. Tulee taidon ja tahdon taistelu", tokaisi Urhon Lasse Riitesuo Lotta Kaltevan radiohaastattelussa perjantaina.
Urho lähti hakemaan revanssia keskiviikkona kärsitylle ensimmäisen finaalin jatkoerätappiolle lauantaina Peurungassa. Urho oli ottelussa selkä seinää vasten. Voitto olisi otettava, jotta pelit jatkuisivat vielä sunnuntaina Murskaamossa.
Otteluun oli tulossa valtava yleisöryntäys ja varmaankin liki satakunta pääasiassa Urhon kannattajaa käännytettiinkin ovelta, kun halli täyttyi. Ottelu oli loppuunmyyty, 400 katsojaa.
Kotijoukkue Laukaan Gladiators aloitti todella vahvasti ja siirtyi johtoon jo ajassa 1:40. Joni Kumpulaisen laukaus livahti Joni Mikkolan varusteista maaliviivalle, josta sen kävi sutimassa sisään Liigassakin pelannut Jussi Nättinen. Lisää katkeraa kalkkia tuli reilu minuutti myöhemmin. Ensimmäisen finaalin ratkaissut Erkka Vänskä katkaisi syötön keskialueella ja muutaman luistelupotkun jälkeen laukoi kiekon ranteella yläkulmaan.
Shokkialku jatkui vielä yhden maalin verran. Ensimmäisen maalin syöttänyt Joni Kumpulainen ohjasi kiekon maalin edestä ylös ja Joni Mikkola oli kolmannen kerran voimaton. Urho vaihtoi samassa ajassa sitten maalivahtiakin, ja Mikkolan tilalle luisteli Jyri Pussinen.
Gladiators karkasi siis 3-0 johtoon alle neljän ja puolen minuutin. Väkevästi avauserään tullut kotijoukkue pelasi vahvan avauserän ja piti Urhon pois paraatipaikoilta.
Toisen erän alkupuolella Urholle tarjottiin paikkaa tulla peliin mukaan kahdenkin miehen ylivoimalla. Kotijoukkueelle jäähyt eivät kuitenkaan kostautuneet. Sen sijaan Urhon jäähyily kostautui erän puolivälissä. Olli Aitolan rannekuti viivasta yllätti Jyri Pussisen ensimmäisen kerran. Enempää maaleja ei toisessa erässä nähty.
Kolmannessa erässä Gladiators alkoi hieman jo varmistelemaan. Urho pääsi kaventamaan hienon kuvion päätteeksi. Maalin Valtteri Tiaisen poikittaissyötöstä tälläsi Aku Kymäläinen, toiseksi syöttäjäksi merkattiin Kristian Kujala.
Kolmen maalin takaa-ajoasemassa Urho oli pakotettu etsimään ratkaisuja. Vieraat ottivat aikalisän erän puolivälin jälkeen. Aikalisän jälkeen hyökkäyspään aloitukseen otettiin maalivahti pois. Heti aloitusvoiton jälkeen kotijoukkueen Ville Hakala purki kiekon suoraan tyhjään rysään. Pussinen kerkesi olla aitiossa vain neljä sekuntia. Viimeisen naulan Urhon kauteen löi sitten kolmisen minuuttia myöhemmin Jussi Nättinen illan toisellaan läpiajosta.
Urholle lohtua tuli vielä yhden maalin verran. Valtteri Tiainen syötti päädystä maalin eteen Henri Pennaselle, joka latoi kiekon reppuun. Loppulukemat olivat melko tylyt 6–2.
Maalivahtien torjunnat näyttivät ottelun jälkeen tapahtumiin nähden yllättävänkin tasaisia lukuja. Mikkola/Pussinen-kaksikko torjui yhteensä 31 kertaa, kun taas kotijoukkueen Matias Vuorenmaa 32 kertaa.
Urhon vuoro tulee vielä, se on ihan varma.
Jos ensimmäisessä finaalissa jäi jotain jossiteltavaa, niin toisessa näin ei ollut. Kokenut Gladiators hoiti toisen pelin kotonaan lähes kliinisellä työskentelyllä. He pelasivat selvässä johtoasemassakin erittäin kurinalaisesti ja hoitivat vain kiekon pois alueelta tarvittaessa. Gladiators toisena keväänä peräkkäin finaaleista voittajana ulos ja pulinat pois. Suomi-sarjan karsintoihin laukaalaiset eivät kuitenkaan ilmeisesti halunneet voitostaan huolimatta lähteä.
– Pettynyt on fiilis. Alusta asti oli joukkueella tavoitteena kirkastaa viime kevään finaalitappio ja samaan jäätiin. Ihan ei parasta saatu finaaleissa irti, päävalmentaja Tuomo Yläinen toteaa Peurungan hallin uumenissa ottelun jälkeen.
– Kotipelissä olisi pitänyt pystyä omat hetket käyttämään, se olisi voinut kääntää tätä sarjaa. Tänään aika karmea alku, kokenutta joukkuetta vastaan on todella hankala nousta kolmen maalin takaa. Vastustajalle krediitiit siitä, että hemmetin kurinalaisesti pelasivat. Kärsivällisesti kiekko alueelta pois ja sitten kun paikka tuli niin iskettiin täysillä ”Ylli” jatkaa.
Talven aikana katsomossa on ihailtu useamman henkilön voimin Tuukka Halttusen huippukovaa työmoraalia illasta toiseen. Tuukka itse kommentoi vahvaa työntekoaan lyhyesti:
– On joskus tullut vissiin harjoiteltua kovempaa, ehkä se sieltä kumpuaa. Valmentajat olleet sellaisia, että ovat vaatineet paljon.
– Ekassa finaalissa olisi voitu olla parempiakin varsinaisella peliajalla. Toinen peli oli sitten taas vähän tämmöinen, mitä tänään nähtiin, pettynyt Tuukka purki lyhyesti vielä finaalisarjaa.
Joukkueen konkari, 45-vuotias Lasse Riitesuo kommentoi ottelun jälkeen näin:
– Kyllähän tässä takki on aika tyhjä, ei oikein osaa mitään järkevää sanoa. Kaverin kokemus ja rutiini näkyi tänään, eivät hakeneet hienouksia, voittoa pelkästään.
– Valtavat kiitokset meidän yleisöllemme ja koko yhteisölle! Sehän tuosta touhusta sen upeimman jutun tekee. Ehkä sen avulla vielä yhden kauden jaksaa, jos vaan mahtuu pelaamaan, Lasse vielä lisää loppuun.
Urhon joukkueenjohtaja Tapio Saaristo kehui olevansa ylpeä ja kiitteli joukkuettaan ottelun jälkeen tuoreeltaan kauden päätyttyä.
Ylpeä on syytä ollakin. Urhon arkirutiinit ovat kauden aikana vakuuttaneet toimittajankin. Juuri tuo laadukas arjen tekeminen näkyy jo nyt ja tulee vielä tulevaisuudessa näkymään Suolahdessa vielä enemmänkin, uskokaa pois.
Vielä jutun loppuun joukkueen kapteenin Sami Pekkalan perkaus kaudesta.
– Koko kausi tähdättiin näihin peleihin. Minun mielestäni olimme kyllä taas pykälää parempia, kun aiemmin. Tällä kertaa se riitti tähän. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta Urhon vuoro tulee vielä, se on ihan varma, Sami lupailee.
– Meillä on takana niin vahva yhteisö! Sarjan reilusti parhaat katsojakeskiarvot ja vahvat taustajoukot, joten ei tämä mikään päätepysäkki ole. Kerätään hyvät asiat mukaan, vedetään vähän happea ja tullaan entistä vahvempana ja valmiimpana kaukaloon ensi kaudella.
