Äänekosken Elonkierto-yhteisöpuutarhaa halutaan tehdä tutummaksi kuntalaisille ja houkutella mukaan uusia toimijoita.
Ville Irtamo toimii Äänekosken kaupungin starttivalmentajana ja kertoi, että yhteisöpuutarhaa pyörittävät pääosin yhteistyössä starttivalmennus ja Äänekosken kuntouttava työtoiminta.
– Tässä mukana ovat myös Ääneseudun Martat, maa- ja kotitalousnaiset sekä kalevalaiset naiset, mehiläisfarmari Anssi Hiekkala, Koskela, Ääneseudun Urheilijat sekä ViaDia. Heillä on esimerkiksi istutuslaatikoita, joista he huolehtivat ja ViaDia aikoo tehdä perunamaan.
Yhteisöpuutarhan reilun hehtaarin alueella on esimerkiksi kaikille avoin yrttikukkula, josta voi kuka tahansa napata yrttejä vaikka lounassalaattiin. Lisäksi alueella on marjapensaita, hedelmäpuita, pörriäispuutarha ja mehiläistarha.
– Yhteisöpuutarha on kaikille avoin. Toivomme mukaan toimintaa lisää kolmannen sektorin toimijoita, yhteisojä ja seuroja. Tarvitsemme myös jatkorahoitusta, jotta voisimme kehittää aluetta edelleen. Tämä on aika ainutlaatuinen, vastaavia ei Suomessa ole monta. Täällä voisivat seurat ja järjestöt järjestää tapahtumia, joissa tuoda omaa toimintaansa esille, Irtamo miettii.
Puutarhassa on vesipiste, jonka täytöstä huolehtii Äänekosken kaupunki. Alueelle on rakennettu kompostilaatikoita, joista aikanaan saadaan puutarhalle multaa. Lisäksi yhteisöillä on mahdollisuus varata avain tarvikevajaan.
– Ilkivaltaa ei onneksi ole ollut, istutukset ovat saaneet olla rauhassa. Istutimme tänne tuhat tulppaania, jotka alkavat kukkia ihan pian, sanoo Irtamo.
Äänekosken Kalevalaisten naisten Eila Kalavainen, Katja Hiironen ja Tanja Kirjanen istuttivat pellavaa kasvatusloitsun säestämänä.
– Meidän yhdistykseen kuuluu olennaisesti yhdessä tekeminen, yhteisö, rakastamme perinteitä ja kulttuuria. Tämä on ensimmäinen vuosi kun meillä on istutuslava täällä, mutta viime vuonna istutimme tammen.
Mehiläistarhalla on menossa kolmas toimintakesä, mehiläisillä on viisi pesää ja ne ovat tavallisia keskisuomalaisia mehiläisiä. Yhdessä pesässä on parhaimmillaan noin 70 000 mehiläistä ja hunajaa tulee noin 30–40 kiloa pesää kohti.
Mehiläiskasvattaja Anssi Hiekkala kertoo, että tähän aikaan vuodesta paju on tärkein siitepölyn lähde.
– Mehiläispesät kiinnostavat ihmisiä ja todella paljon kysellään. Ihmiset kyselevät myös paljon luonnonvaraisista pölyttäjistäkin, se on minusta hienoa. Tärkein tehtävä pölyttäjillä on pölyttäminen, hunaja on vasta toisena. Marja- ja hedelmäsadot ovat riippuvaisia pölyttäjistä.
2
