Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

HuimaUrho muisti entisiä seutukunnan tähtipelureita pelipäivässä

– Pitkästä aikaa Äänekoskella ja mukava olla oikein kutsuttuna. Laukoi Suomen mestaruudenkin voittanut maalivahtilegenda Vesku Kokko.

Olympiastadionilla työskentelevä Vesku ei aluksi uskonut edes kerkeävänsä muuta päätti kuitenkin tulla.

– Edellisenä päivänä Suomi-Romania stadionilla, sen jälkeen muutama tunti unta ja junaan ja nyt ollaan Äänekoskella.

Vesku oli varsin otettu saamistaan äänistä kesän äänestyksessä ja kutsusta pelipäivään.

– En tiedä kuka on äänestänyt, näköjään jollekkin on jäänyt mieleen. Tiedä sitten hyvässä vai pahassa. Kivalta tuntuu, että joku vielä muisti.

– Mukava oli nähdä vanhoja pelikavereita mm. Hilpisen Kapi, Blombergin Jallu, Vertsu ja Antti-Pekka Nikula. Tosi kiva juttu. Ja olihan paikalla vielä oma oppipoikakin Mika ”Zenga” Wacklin, minähän sille tuon lempinimenkin keksin.

Lauantaina Huimaurho ja Huiman naiset järjestivät pelipäivätapahtuman Liikuntapuiston pääkentällä. HuimaUrho oli kutsunut entisiä Huiman ja Urhon pelaajia paikalle. Ensimmäisenä nuo paikallislegendat istutettiin teltalle aterioimaan vanhojen pelipaitojen roikkuessa teltan seinillä. Selvästi otettuna porukka aterioi iloisen puheensorinan täyttäessä teltan.

Hieman ennen HuimaUrhon Nelosen kauden päätösmatsia kukitettiin vielä muutama näistä vanhemmista herrasmiehistä. Ensimmäisenä kukitettiin 50v Huimassa pelaajana, valmentajana sekä seura-aktiivina toiminut Hannu Penttinen, joka ilmeisesti päättää pitkän aktiiviuransa seuratoimijana tähän kauteen. Tämän jälkeen kukitettiin vielä Äänekosken Kaupunkisanomien kesällä järjestetyn kaikkien aikojen pelaajaäänestyksen kymmenen kärkeä, joista viisi oli päässyt paikalle. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kukat sai Reijo Rantanen. Huimasta ponnistanut ja Mikkelissä ja Lahdessa uransa päävuodet pelannut Reijo voitti urallaan myös SM-Sarjan maalipörssin vuonna 1975. Reijo oli ylivoimainen kesän äänestyksessä.

– Olin kyllä oikein otettu, vähän yllättynyt olin, että tällainen äänestys edes järjestettiin. Repe kertoi saatuaan tällaisen kunnian äänestyksessä.

– Nämä on aina vähän vaikeita sanoa kuka on paras, kun on pelattu eri aikakausillakin Itse esimerkiksi seurannut hyvin pitkälti Hämäläis Hanskin tekemisiä. Reijo jatkoi.

Reijon ei tarvinnut juuri miettiä, kun kutsu kävi HuimaUrhon pelipäivään.

– Nyt on selvästi lähtenyt jalkapallotoiminta nousemaan Äänekoskella ja Suolahdessa, kun on tämmöistä yhteistyötäkin vihdoin saatu aikaan. Hienoa että tällaista järjestetään, on tosi hieno juttu. Hattua nostan ja ilman muuta tämmöisessä tilanteessa ollaan mukana.

Nykypäivän junioreille Repe laittaa terveisiä:

– Omaehtoinen harjoittelu on kaiken a ja o. Pelkästään ohjatut harjoitukset ei riitä, jos haluaa nousta ylemmille tasoille. Moni, jotka täällä käy omaehtoista harjoittelua, niin kyllä ne on selvästi muita edellä. Liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisesti.

Myös muulle jalkapalloväelle lähtee terveiset:

– Eteenpäin menon mahdollistaa ainoastaan kovalla työllä. Joka jaksaa juniori- ja aikuispuolella olla ja tehdä asioita jalkapallon eteen, niin täytyy kyllä hattua nostaa henkilöille. Ilman niitä ei ois minkäänlaista jalkapallotoimintaa, edes puulaakia.

Kukitusten jälkeen siirryttiin päivän toisiin päätähtiin. HuimaUrho sai vastaansa kauden päätökseen JIlveksen. Kotijoukkue sai ottelussa huippualun, kun vieraiden maalivahti lipsautti avauksen Joni Terholle, joka kiitti syötöstä ja pisti pallon verkkoon jo toisella minuutilla. Jonkin aikaa myöhemmin Joni syötti laidalta ja Anton Lönnqvist puttasi pallon sisään. Ville Ahola vei kotijoukkueen jo 3-0 johtoon puolen tunnin kohdalla. Jakson loppupuolella jämsänkoskelaiset onnistuivat kaventamaan, asialla Joonatan Vesa. Lohtu jäi lyhytaikaiseksi, kun Anton Lönnqvist puttasi jo toisen maalinsa kolme minuuttia myöhemmin.

Toinen jakso alkoi myös tehokkaasti kotijoukkueelta. Petrus Lukkari laukoi paluupallon komeasti yläkulmaan. Hetkeä myöhemmin vieraat iskivät kahdesti kolmeen minuuttiin. Ensin Joonatan Vesa pilkusta, perään Ville Hentilä. Kotijoukkue ei kuitenkaan ryhtynyt panikoimaan. Anton Lönnqvist täydensi hattutemppunsa takatolpalta Lauri Karin syötöstä, hattutemppu sikäli erikoinen, että kaikki kolme maalia olivat lähes identtisiä keskenään. Joni Terho laukoi 70. minuutilla itselleen Nelosen maalikuninkuuden kauden 12. maalillaan. Kun vielä Antti Ahola lisäajalla pisti komean kudin tolpan kautta rysään, oli murskaluvut 8-3 taululla ottelun päätteeksi.

Joni Terho ottelun jälkeen:

– Ville ja Pasi järkännyt kovan tapahtuman missä kunnioitettiin vanhoja pelureita.

– Vastassa JIlves ja alusta jo näki, että oltiin paremmalla jalalla liikkeellä. Ratkaistiin peli jo ekalla jaksolla.

– Vaikka kaveri pystyi roikkumaan mukana meidän virheistämme toisen jakson alussa, ei silti lähdetty panikoimaan.

– Edelleen hemmetin iso kiitos joukkueelle ja kaikille ketkä on mahdollistanut sen, että voidaan yrittää parantaa seutukunnan futista.

HuimaUrhon debyyttikausi Nelosessa poiki 6. sijan saldolla 6 voittoa, 3 tasuria ja 7 tappiota. Kolmanteen sijaan eroa jäi vaivaiset kaksi pistettä.

Ottelun jälkeen oli ohjemassa frisbeegolf-kisailua ja Kesäkaarakin oli pelipäivässä paikalla Sumopainivermeineen.

Seuraavaksi estradille astuivat Huiman naiset, jotka saivat vastaansa KuPS2 joukkueen, Kuopiosta naisten Kolmosen yläloppusarjassa. Ensimmäinen jakso oli Huimalle hankala vieraiden prässätessä kovaa. Näin Huima ei oikein päässyt avaamaan peliä. KuPS pelasi pitkää palloa ja loi sitä kautta painetta Huiman päätyyn, toki muutamia paikkoja Huimallakin. KuPS siirtyi johtoon ottelun 20. minuutilla, maalintekijänä Emma Kautto. Huima puolestaan tasoitti kulmapotkusta kymmenen minuuttia ennen jakson loppua, maalin teki Sara-Maria Kari. Kokonaisuutena kuopiolaisten jakso, missä Huima joutui puolustuskannalle.

Toisella jaksolla vieraat saivat salama-alun, kun pienestä kulmasta tullut kuti meni kaikkien yllätykseksi maaliin. Huima alkoi pikkuhiljaa luomaan painetta. Tasoitus olikin sitten upea taidonnäyte. Sarita Saviranta taituroi kaksi puolustajaan kahville boksissa, jonka jälkeen vielä maalivahdinkin. Tämän jälkeen Huimalla oli parikin hyvää paikkaa, mutta paikoista ei saatu sisään. Jakson lopussa KuPS siirtyi johtoon vastaiskusta. Vielä tämän jälkeen nähtiin tilanne, jossa Huiman hyökkääjä oli jo kaksin maalivahdin kanssa. KuPSin pelaaja tuli boksin sisällä jaloille. Runsaslukuisen yleisönkin mielestä pallo olisi kuulunut pilkulle, mutta päätuomarilla ei kantti riittänyt viheltää. Loppulukemat 2-3 vieraille Antti Heinonen kommentoi.

– Hieman oli päätuomarilla vihellysherkkyys hukassa, ei ollut oikein pelin vaatimalla tasolla.